Ero sivun ”Simpelejärvi (yhd.)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa; kapea lahti ulottuu myös Venäjälle. Järven pinta-ala on 88,2 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 50. | Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa; kapea lahti ulottuu myös Venäjälle. Järven pinta-ala on 88,2 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 50. | ||
| − | Simpelejärvi on Hiitolanjoen vesistön keskusjärvi. Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 813 km², josta vettä 17,3 %. Suurimmat osa-alueet ovat Tyrjänjärven alue (198 km²) ja Suuri Rautjärven alue (93 km²). | + | Simpelejärvi on Hiitolanjoen vesistön keskusjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien on 813 km², josta vettä 17,3 %. Suurimmat osa-alueet ovat Tyrjänjärven alue (198 km²) ja Suuri Rautjärven alue (93 km²). |
| − | Niemet ja saaret jakavat Simpelejärven neljään altaaseen; itäisten altaiden rajana oleva Jängensalmi on vain 50 metrin levyinen ja | + | Niemet ja saaret jakavat Simpelejärven neljään altaaseen; itäisten altaiden rajana oleva Jängensalmi on vain 50 metrin levyinen ja valtatien 6 alle jäävä Särkisalmi vielä kapeampi. |
Järven suurimpia saaria ovat Petäjäsaari (128 ha), Pitkäsaari (93 ha) ja Tarvassaari (90 ha). | Järven suurimpia saaria ovat Petäjäsaari (128 ha), Pitkäsaari (93 ha) ja Tarvassaari (90 ha). | ||
| − | ==Vedenkorkeus ja virtaama== | + | ===Vedenkorkeus ja virtaama=== |
Simpelejärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1913 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+69,05 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+70,63 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+68,31 m (maaliskuussa 1971), joten äärivaihtelu on ollut 232 cm. Järveä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien. | Simpelejärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1913 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+69,05 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+70,63 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+68,31 m (maaliskuussa 1971), joten äärivaihtelu on ollut 232 cm. Järveä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien. | ||
| − | Menovirtaamahavaintoja on Juankosken voimalaitokselta vuodesta 1975 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,9 | + | Menovirtaamahavaintoja on Juankosken voimalaitokselta vuodesta 1975 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,9 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 13,4 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 2,4 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat ovat olleet 22 m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1983) ja 0,0 m<sup>3</sup>/s. |
| − | Havaintopaikka sijaitsee Särkisalmella, Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa. Järven kokonaispinta-ala on 91 km². Havaintopaikka (vedenkorkeusasteikko) sijaitsee salmessa. Jäätymis- ja jäänlähtötiedoissa on havaittu sekä läheisen pienemmän Lemmikonselän ja kaukaisemman isomman Kirkkoselän jäätymisiä ja jäänlähtöjä. Kaikista päivämääristä ei ole varmuutta kumpaako aluetta tarkoitetaan. | + | Havaintopaikka sijaitsee Särkisalmella, Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa. Järven kokonaispinta-ala on 91 km². Havaintopaikka (vedenkorkeusasteikko) sijaitsee salmessa. Jäätymis- ja jäänlähtötiedoissa on havaittu sekä läheisen pienemmän Lemmikonselän ja kaukaisemman isomman Kirkkoselän jäätymisiä ja jäänlähtöjä. Kaikista päivämääristä ei ole varmuutta kumpaako aluetta tarkoitetaan. |
| − | ==Jäähavainnot== | + | ===Jäähavainnot=== |
| − | Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on olemassa | + | Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on olemassa Särkisalmelta vuodesta 1913 lähtien. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1925, myöhäisin 31. joulukuuta 1943. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 2007 ja 28. toukokuuta 1917. |
| − | Jäänpaksuushavaintoja on rekisterissä talvesta 1960–1961 alkaen. | + | Jäänpaksuushavaintoja on rekisterissä talvesta 1960–1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1971. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Suomen ympäristökeskuksen antamien käyttökelpoisuusluokitusten mukaan Simpelejärven vedenlaatu vaihtelee erinomaisen (Kurhonselkä), hyvän (Kirkkoselkä), tyydyttävän (Lemmikonselkä, Sokkiinselkä) sekä välttävän (Siikalahti) välillä.<ref name="E-K ry">Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&yl=6. Päivitetty 2010. Luettu 1.8.2014</ref> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Simpelejärven kalalajistoon kuuluu ainakin 13 eri lajia. Muikku on alueen tärkein talouskalalaji mutta myös siika, taimen, kuha, hauki ja ahven ovat tärkeitä virkistyskalalajeja. Simpelejärvellä on myös oma erikoisuutensa - Simpeleen järvisiika. | + | Simpelejärven kalalajistoon kuuluu ainakin 13 eri lajia. Muikku on alueen tärkein talouskalalaji mutta myös siika, taimen, kuha, hauki ja ahven ovat tärkeitä virkistyskalalajeja. Simpelejärvellä on myös oma erikoisuutensa - Simpeleen järvisiika. Simpelejärvellä on tavattu myös jokirapua harvoina kantoina. Myös täplärapua on istutettu vesialueelle.<ref name="E-K ry"/> |
| − | Simpelejärvellä on tavattu myös jokirapua harvoina kantoina. Myös täplärapua on istutettu vesialueelle. | + | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | [[Tiedosto:Rantapuiston uimaranta.JPG|pienoiskuva|496px|Rantapuiston uimaranta Parikkalassa.]] | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | <references/> | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&yl=6 Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue] | + | *[http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=22&yl=3 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Imatran seutu, Simpelejärvi] |
| − | + | *[http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&yl=6 Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue] | |
| − | [http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=211 Simpelejärvi - retkikohteet] | + | *[http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=211 Simpelejärvi - retkikohteet] |
| − | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Simpelej%C3%A4rvi Wikipedia - Simpelejärvi] | |
| − | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Simpelej%C3%A4rvi Wikipedia - Simpelejärvi] | + | *Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke v. 2010-2012 |
| − | + | *[http://www.simpelejarvi.fi Simpelejärvi-hanke] | |
| − | Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke v. 2010-2012 | ||
| − | * [http://www.simpelejarvi.fi Simpelejärvi-hanke] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | [[Luokka:Venäjän järvet]] | |
| − | |||
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2021 kello 16.02
Järvi
Nimi: Simpelejärvi
Järvinumero: 03.021.1.003, 03.031.1.001, 03.070.1.001
Vesistöalue: Simpelejärven alaosan lähialue (03.021), Simpelejärven yläosan lähialue (03.031), Sammallammen valuma-alue (03.07)
Päävesistö: Hiitolanjoki (03)
Perustiedot
Pinta-ala: 8 820,45 ha
Syvyys: 34,4 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 280,588 km280 587,8 m <br />
Korkeustaso: 68,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Rautjärvi (kunta), Parikkala
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Rantapuiston_uimaranta)-ObsIMG-201709051555-3.jpg)
Simpelejärvi (yhd.)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Rantapuiston uimaranta)
5. syyskuu 2017 15:55
Kuva
Järven erityispiirteet
Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa; kapea lahti ulottuu myös Venäjälle. Järven pinta-ala on 88,2 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 50.
Simpelejärvi on Hiitolanjoen vesistön keskusjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien on 813 km², josta vettä 17,3 %. Suurimmat osa-alueet ovat Tyrjänjärven alue (198 km²) ja Suuri Rautjärven alue (93 km²).
Niemet ja saaret jakavat Simpelejärven neljään altaaseen; itäisten altaiden rajana oleva Jängensalmi on vain 50 metrin levyinen ja valtatien 6 alle jäävä Särkisalmi vielä kapeampi.
Järven suurimpia saaria ovat Petäjäsaari (128 ha), Pitkäsaari (93 ha) ja Tarvassaari (90 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Simpelejärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1913 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+69,05 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+70,63 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+68,31 m (maaliskuussa 1971), joten äärivaihtelu on ollut 232 cm. Järveä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien.
Menovirtaamahavaintoja on Juankosken voimalaitokselta vuodesta 1975 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,4 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 22 m3/s (toukokuussa 1983) ja 0,0 m3/s.
Havaintopaikka sijaitsee Särkisalmella, Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa. Järven kokonaispinta-ala on 91 km². Havaintopaikka (vedenkorkeusasteikko) sijaitsee salmessa. Jäätymis- ja jäänlähtötiedoissa on havaittu sekä läheisen pienemmän Lemmikonselän ja kaukaisemman isomman Kirkkoselän jäätymisiä ja jäänlähtöjä. Kaikista päivämääristä ei ole varmuutta kumpaako aluetta tarkoitetaan.
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on olemassa Särkisalmelta vuodesta 1913 lähtien. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1925, myöhäisin 31. joulukuuta 1943. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 2007 ja 28. toukokuuta 1917.
Jäänpaksuushavaintoja on rekisterissä talvesta 1960–1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1971.
Nykytila ja suojelu
Suomen ympäristökeskuksen antamien käyttökelpoisuusluokitusten mukaan Simpelejärven vedenlaatu vaihtelee erinomaisen (Kurhonselkä), hyvän (Kirkkoselkä), tyydyttävän (Lemmikonselkä, Sokkiinselkä) sekä välttävän (Siikalahti) välillä.[1]
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Simpelejärven kalalajistoon kuuluu ainakin 13 eri lajia. Muikku on alueen tärkein talouskalalaji mutta myös siika, taimen, kuha, hauki ja ahven ovat tärkeitä virkistyskalalajeja. Simpelejärvellä on myös oma erikoisuutensa - Simpeleen järvisiika. Simpelejärvellä on tavattu myös jokirapua harvoina kantoina. Myös täplärapua on istutettu vesialueelle.[1]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&yl=6. Päivitetty 2010. Luettu 1.8.2014
Aiheesta muualla
- Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Imatran seutu, Simpelejärvi
- Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue
- Simpelejärvi - retkikohteet
- Wikipedia - Simpelejärvi
- Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke v. 2010-2012
- Simpelejärvi-hanke
