Ero sivun ”Mouhijärvi (35.155.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Mouhijärvi sijaitsee Sastamalasta | + | Mouhijärvi sijaitsee Sastamalasta 18 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 6,87 km² ja syvyyttä 17,1 m, keskisyvyyden ollessa 3,45 m. Järvellä on kolme suurta saarta: Mouhisaari, Iso Takkasaari ja Pieni Takkasaari. Yhteensä saaria on 12 kpl. Järveen laskee pohjoisesta Kourajärvi Kourajokea pitkin. Mouhijärvestä vesi virtaa Mouhijokea (myös Kiikoisjoki tai Kolusjoki) pitkin Kiikoisjärveen. Joki alkaa järven länsirannalta ja sen virtaamaa kontrolloidaan säännöstelypadon avulla. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa aikavälillä | + | Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa aikavälillä 1974–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Näytteistä 10 otettiin järven lounaiskulman tuntumassa Löyttykiven kohdalla ja muut 13 Haikarannokalla järven itäosassa. |
| − | Löyttykiven mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1, | + | Löyttykiven mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1,5 m ja alle 1 m tuloksia oli kaksi kappaletta. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 82 % ja alusvedessä 32 %. Alusvedessä esiintyi kolme kertaa alle 10 % happea ja yhdessä mittauksessa vuonna 2005 happea oli 3 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 33 µg/l ja alusvedessä 50 µg/l. Korkein pitoisuus alusvedessä mitattiin vuonna 1996, jolloin fosforia oli 92 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 700 µg/l ja alusvedessä 990 µg/l. |
| − | Haikarannokan mittauksissa näkösyvyys oli myöskin 1, | + | Haikarannokan mittauksissa näkösyvyys oli myöskin 1,5 m ja vuoden 2005 alkutalvesta näkösyvyys oli 0,8 m. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 35 µg/l ja alusvedessä 80 µg/l. Vuonna 1992 alusvedessä oli fosforia 130 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 860 µg/l ja alusvedessä 960 µg/l. |
| − | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle | + | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l ja tyydyttävä, jos pitoisuus on alle 50 µg/l. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2015 kello 16.17
Järvi
Nimi: Mouhijärvi
Järvinumero: 35.155.1.001
Vesistöalue: Mouhijärven alue (35.155)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 687,03 ha
Syvyys: 17,1 m
Keskisyvyys: 3,45 m
Tilavuus: 23 686 800 m³0,0237 km³ <br />23 686 800 000 l <br />
Rantaviiva: 23,13 km23 130 m <br />
Korkeustaso: 64,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Sastamala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-202108121442-61150a0299278.png)
Järven erityispiirteet
Mouhijärvi sijaitsee Sastamalasta 18 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 6,87 km² ja syvyyttä 17,1 m, keskisyvyyden ollessa 3,45 m. Järvellä on kolme suurta saarta: Mouhisaari, Iso Takkasaari ja Pieni Takkasaari. Yhteensä saaria on 12 kpl. Järveen laskee pohjoisesta Kourajärvi Kourajokea pitkin. Mouhijärvestä vesi virtaa Mouhijokea (myös Kiikoisjoki tai Kolusjoki) pitkin Kiikoisjärveen. Joki alkaa järven länsirannalta ja sen virtaamaa kontrolloidaan säännöstelypadon avulla.
Nykytila ja suojelu
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa aikavälillä 1974–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Näytteistä 10 otettiin järven lounaiskulman tuntumassa Löyttykiven kohdalla ja muut 13 Haikarannokalla järven itäosassa.
Löyttykiven mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1,5 m ja alle 1 m tuloksia oli kaksi kappaletta. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 82 % ja alusvedessä 32 %. Alusvedessä esiintyi kolme kertaa alle 10 % happea ja yhdessä mittauksessa vuonna 2005 happea oli 3 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 33 µg/l ja alusvedessä 50 µg/l. Korkein pitoisuus alusvedessä mitattiin vuonna 1996, jolloin fosforia oli 92 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 700 µg/l ja alusvedessä 990 µg/l.
Haikarannokan mittauksissa näkösyvyys oli myöskin 1,5 m ja vuoden 2005 alkutalvesta näkösyvyys oli 0,8 m. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 35 µg/l ja alusvedessä 80 µg/l. Vuonna 1992 alusvedessä oli fosforia 130 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 860 µg/l ja alusvedessä 960 µg/l.
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l ja tyydyttävä, jos pitoisuus on alle 50 µg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalakantaan kuuluu ainakin hauki, kuha, ahven ja lahna. Järvestä lähtevässä joessa voi kalastaa kirjolohta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi kuului aikoinaan samannimisen kunnan alueeseen.
Järvellä on kaksi uimarantaa.
Mouhijärvi oli yksi vesistö ns. Kymmenen joen ja kymmenen järven melontareitissä.
Tarut ja tositarinat
Mouhi tarkoittaa pientä kalanpoikasta.
Aiheesta muualla
Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelylle annettu poikkeuslupa (ely-keskus.fi)
