Ero sivun ”Kätkänjärvi (44.073.1.002)” versioiden välillä
| (9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kätkänjärven vesi on keskiruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Järven happamuustaso on lievästi hapan. | ||
| + | |||
| + | Kätkänjärven kunto on parantunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Kätkänjärven suojeluyhdistys ry perustettiin 2006, samana vuonna rakennettiin EU:n tulella pato ja kosteikko silloisen Lehtimäen kunnan vedenpuhdistamon yhteyteen. Lisäksi metsäojiin on tehty laskeutusaltaita. Vesikasvillisuutta (järviruoko, järvikaisla, ulpukka) on poistettu runsaasti. Ruoko ja kaislat niitettiin jään päältä ja kasvimateriaali siirrettiin rannalle. Nykyisin kasvillisuutta alkaa olla jo liian vähän, jolloin kaloille ei riitä kutupaikkoja eikä pohjan selkärangattomille muninta- ja piilopaikkoja. | ||
| + | |||
| + | Kesän 2018 ennätyshelteilläkään sinileväkukintoja oli hyvin vähän ja paikoin ei laisinkaan. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. | ||
| + | |||
| + | Järven rehevöityneisyyden vähetessä myös sorsalintujen määrät ovat vähenneet. Sinisorsat, haapanat ja telkät kuitenkin pesivät järvellä edelleen. Kuikkapari elää järvellä ja mm. joutsenet käyttävät sitä levähdyspaikkanaan. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Kätkänjärvellä on noin 120 mökkiä ja yksi maatila. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | `Kätkä` tarkoittaa ahmaa tai kiveä ilmeisesti saamen kielellä. Herää kysymys, miten saamelainen nimi on eteläpohjalaiselle järvelle tullut. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen | + | [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistö - Kätkänjärvi] |
Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi] | Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi] | ||
| + | |||
| + | Wikipedia. Kätkänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi] | ||
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2018 kello 08.23
Järvi
Nimi: Kätkänjärvi
Järvinumero: 44.073.1.002
Vesistöalue: Kätkänjoen yläosan alue (44.073)
Päävesistö: Lapuanjoki (44)
Perustiedot
Pinta-ala: 261,16 ha
Syvyys: 2,6 m
Keskisyvyys: 1,45 m
Tilavuus: 3 795 940 m³0,0038 km³ <br />3 795 940 000 l <br />
Rantaviiva: 9,28 km9 280 m <br />
Korkeustaso: 149,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Alajärvi (kunta)
Maakunta: Etelä-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Havaintopaikka_1-ObsALG-202307231414-64bd0bf2eaae4.png)
Järven erityispiirteet
Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä.
Nykytila ja suojelu
Kätkänjärven vesi on keskiruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Järven happamuustaso on lievästi hapan.
Kätkänjärven kunto on parantunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Kätkänjärven suojeluyhdistys ry perustettiin 2006, samana vuonna rakennettiin EU:n tulella pato ja kosteikko silloisen Lehtimäen kunnan vedenpuhdistamon yhteyteen. Lisäksi metsäojiin on tehty laskeutusaltaita. Vesikasvillisuutta (järviruoko, järvikaisla, ulpukka) on poistettu runsaasti. Ruoko ja kaislat niitettiin jään päältä ja kasvimateriaali siirrettiin rannalle. Nykyisin kasvillisuutta alkaa olla jo liian vähän, jolloin kaloille ei riitä kutupaikkoja eikä pohjan selkärangattomille muninta- ja piilopaikkoja.
Kesän 2018 ennätyshelteilläkään sinileväkukintoja oli hyvin vähän ja paikoin ei laisinkaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.
Järven rehevöityneisyyden vähetessä myös sorsalintujen määrät ovat vähenneet. Sinisorsat, haapanat ja telkät kuitenkin pesivät järvellä edelleen. Kuikkapari elää järvellä ja mm. joutsenet käyttävät sitä levähdyspaikkanaan.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kätkänjärvellä on noin 120 mökkiä ja yksi maatila.
Tarut ja tositarinat
`Kätkä` tarkoittaa ahmaa tai kiveä ilmeisesti saamen kielellä. Herää kysymys, miten saamelainen nimi on eteläpohjalaiselle järvelle tullut.
Aiheesta muualla
Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistö - Kätkänjärvi
Kalapaikka.net: Kätkänjärvi
Wikipedia. Kätkänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [1]
