Ero sivun ”Elkiänjärvi (09.003.1.014)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/ Suo-Anttilan kylä]. | + | Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/ Suo-Anttilan kylä]. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi. |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | Vaskivuoren kalliomaalaukset | + | Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat [http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/vsv/vsv.html Vaskivuoren kalliomaalaukset] ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja. |
Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/kylan-historia/lusikkovuoren-luola/ Lusikkovuori] on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja. | Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin [http://kylat.ekarjala.fi/suoanttila/kylan-historia/lusikkovuoren-luola/ Lusikkovuori] on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2014 kello 16.41
Järvi
Nimi: Elkiänjärvi
Järvinumero: 09.003.1.014
Vesistöalue: Urpalanjoen yläosan alue (09.003)
Päävesistö: Urpalanjoki (09)
Perustiedot
Pinta-ala: 180,9 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,37 km10 370 m <br />
Korkeustaso: 57,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Elkiänjärvi sijaitsee Luumäellä, Suo-Anttilan kylässä. Se on kooltaan noin 180 ha laajuinen ja rantaviivaa sillä on noin 10 km. Järvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Elkiänjärvion hyvin matala järvi. Keskisyvyys on vain noin 1 m ja syvinkin kohta vain 1,5 m. Maisemallisesti järvi on hyvin vaihteleva. Toisaalta rannasta nousee jyrkkiä kallioita ja tosaalta osa rannoista on laajoja matalia ruohikkoalueita.
Nykytila ja suojelu
Elkiänjärven vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista.
Järvi on ollut osa Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat olleet kovin huolissaan järvensä tilasta sekä tulevaisuudesta. Vapaaehtoisvoimin on pyritty ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo tulevaisuudessakin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Elkiänjärven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös onnistuneesti istutettu planktonsiikaa ja lohta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä Suo-Anttilan kylä. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi.
Tarut ja tositarinat
Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat Vaskivuoren kalliomaalaukset ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja.
Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin Lusikkovuori on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja.
