Ero sivun ”Pitkäjärvi (35.352.1.012)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärvi sijaitsee Työtönjärven vesistöalueella Työtönjärven yläpuolella ja se kuuluu Keihäsjoen valuma-alueeseen (35.35). Työtönjärvestä reitti laskee Keihäsjärven läpi Näsijärven Kurunlahteen. Valuma-alue on kooltaan suuri. Siihen laskevat Kalliojärven alueen vedet (valuma-alue Kalliojärven luusuassa 78,2 km²) sekä lähivaluma-alueen vesiä noin 10 km²:n alueelta Haukijärvi mukaan lukien. Veden vaihtuvuus on erittäin nopeaa. Länsirannalla on nykyisin myös loma-asutusta. Itäranta rajoittuu kallioihin, mutta etenkin järven pohjoispäässä on matalia ja ruohoisempia rantavyöhykkeitä. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 6.7 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 13 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Veden laatu on tutkittu aikaisemmin vuosina 1978, 1979, 1993 1999 ja nyt talvikautena vuonna 2012. Tulosten perusteella Pitkäjärven syvänne kerrostuu selvästi lämpötilan mukaan ja happi jopa loppuu kerrosteisuuskausien aikana. Pinnassa happiongelmia ei esiinny. Kuten ylemmän Kalliojärvenkin puolella, valuma-alueella olevien soiden vaikutus näkyy runsaana humuksen määränä (tumma veden väri) ja happamuutena. Veden pH laski talvella 2012 jopa alle tason 5,0, mikä merkitsee sitä, etteivät esimerkiksi särkikalat tule toimeen ja monilla muillakin vesieliöillä on vaikeuksia selviytyä. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystasoltaan Pitkäjärvi kuuluu lievästi reheviin vesistöihin, sillä karuissa humusvesissä fosforitaso on luokkaa 10–15 µg/l. Pitkäjärven vanhoissa tuloksissa taso on vaihdellut välillä 19–34 µg/l, vuonna 2012 kokonaisfosfori oli 24 µg/l. vuoden 2012 näytteenoton tulokset olivat yleisesti samankaltaisia aikaisempien vuosien näytteenottoihin, joten Pitkäjärven tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. | ||
| + | |||
| + | Vesistön virkistysarvoa kuvaava yleisluokitus antaa täälläkin tulokseksi huonon luokan veden voimakkaan värin, happamuuden ja lievästi kohonneen fosforitason vuoksi. On kuitenkin huomattava, että humusleima Pitkäjärvessä on jäänyt kesällä talviaikaa selvästi lievemmäksi. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.11
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.352.1.012
Vesistöalue: Työtönjoen - Pitkäjärven alue (35.352)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 40,52 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,2 km6 200 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi sijaitsee Työtönjärven vesistöalueella Työtönjärven yläpuolella ja se kuuluu Keihäsjoen valuma-alueeseen (35.35). Työtönjärvestä reitti laskee Keihäsjärven läpi Näsijärven Kurunlahteen. Valuma-alue on kooltaan suuri. Siihen laskevat Kalliojärven alueen vedet (valuma-alue Kalliojärven luusuassa 78,2 km²) sekä lähivaluma-alueen vesiä noin 10 km²:n alueelta Haukijärvi mukaan lukien. Veden vaihtuvuus on erittäin nopeaa. Länsirannalla on nykyisin myös loma-asutusta. Itäranta rajoittuu kallioihin, mutta etenkin järven pohjoispäässä on matalia ja ruohoisempia rantavyöhykkeitä.
Maksimisyvyys: 6.7 m
Veden keskiviipymä: 13 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Veden laatu on tutkittu aikaisemmin vuosina 1978, 1979, 1993 1999 ja nyt talvikautena vuonna 2012. Tulosten perusteella Pitkäjärven syvänne kerrostuu selvästi lämpötilan mukaan ja happi jopa loppuu kerrosteisuuskausien aikana. Pinnassa happiongelmia ei esiinny. Kuten ylemmän Kalliojärvenkin puolella, valuma-alueella olevien soiden vaikutus näkyy runsaana humuksen määränä (tumma veden väri) ja happamuutena. Veden pH laski talvella 2012 jopa alle tason 5,0, mikä merkitsee sitä, etteivät esimerkiksi särkikalat tule toimeen ja monilla muillakin vesieliöillä on vaikeuksia selviytyä.
Rehevyystasoltaan Pitkäjärvi kuuluu lievästi reheviin vesistöihin, sillä karuissa humusvesissä fosforitaso on luokkaa 10–15 µg/l. Pitkäjärven vanhoissa tuloksissa taso on vaihdellut välillä 19–34 µg/l, vuonna 2012 kokonaisfosfori oli 24 µg/l. vuoden 2012 näytteenoton tulokset olivat yleisesti samankaltaisia aikaisempien vuosien näytteenottoihin, joten Pitkäjärven tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vesistön virkistysarvoa kuvaava yleisluokitus antaa täälläkin tulokseksi huonon luokan veden voimakkaan värin, happamuuden ja lievästi kohonneen fosforitason vuoksi. On kuitenkin huomattava, että humusleima Pitkäjärvessä on jäänyt kesällä talviaikaa selvästi lievemmäksi.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
