Ero sivun ”Pitkäjärvi (35.579.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärvi sijaitsee Aurejärven Aureselän itäpuolella. Pitkäjärvi laskee vetensä Mertuulammin kautta Aureselkään. Valuma-alue on varsin laaja, ja veden vaihtuvuus onkin suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa nopeampi. Pitkäänjärveen laskevat Salmijärven, Valkeajärven, Pahalammin ja Liikalammin vedet. Valuma-alue on metsä- ja suovaltainen. Peruskartan mukaan järven rannoilla ei ole juuri loma-asutusta ja myös haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 10,5 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 211 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1981, 1993 ja 2011. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy Pitkäjärven vedenlaadussa vahvana ja ajoittain jopa voimakkaana humusleimana. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Pitkäjärven happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on lievästi voimistunut ja vesi on myös hiukan ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Talvella 2011 typpitaso oli aiempaa selvästi suurempi, mikä liittynee suurempaan humuksen määrään. Happitilanne on ollut kaikkina tutkittuina ajankohtina hyvä, vaikka hapen kulumista voimistaa runsashumuksisuus ja luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Veden nopea vaihtuvuus puolestaan helpottaa happitilannetta. | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 11.08
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.579.1.001
Vesistöalue: Pitkäjärven valuma-alue (35.579)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 49,9 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,86 km6 860 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi sijaitsee Aurejärven Aureselän itäpuolella. Pitkäjärvi laskee vetensä Mertuulammin kautta Aureselkään. Valuma-alue on varsin laaja, ja veden vaihtuvuus onkin suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa nopeampi. Pitkäänjärveen laskevat Salmijärven, Valkeajärven, Pahalammin ja Liikalammin vedet. Valuma-alue on metsä- ja suovaltainen. Peruskartan mukaan järven rannoilla ei ole juuri loma-asutusta ja myös haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän.
Maksimisyvyys: 10,5 m
Veden keskiviipymä: 211 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1981, 1993 ja 2011.
Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy Pitkäjärven vedenlaadussa vahvana ja ajoittain jopa voimakkaana humusleimana. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Pitkäjärven happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on lievästi voimistunut ja vesi on myös hiukan ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa.
Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Talvella 2011 typpitaso oli aiempaa selvästi suurempi, mikä liittynee suurempaan humuksen määrään. Happitilanne on ollut kaikkina tutkittuina ajankohtina hyvä, vaikka hapen kulumista voimistaa runsashumuksisuus ja luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Veden nopea vaihtuvuus puolestaan helpottaa happitilannetta.
Pitkäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
