Ero sivun ”Degersjön (82.002.1.002)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin. | Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin. | ||
| + | |||
| + | Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km): | ||
| + | |||
| + | Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 12: | Rivi 16: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Nykyisin järven etelärannalla on erinäisiä suuria maanviljelystiloja. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia. Degersjön. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Degersj%C3%B6n] | ||
Nykyinen versio 21. elokuuta 2014 kello 14.12
Järvi
Nimi: Degersjön
Järvinumero: 82.002.1.002
Vesistöalue: Fiskars ån valuma-alue (82.002)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Perustiedot
Pinta-ala: 545,93 ha
Syvyys: 21,3 m
Keskisyvyys: 8,09 m
Tilavuus: 44 140 000 m³0,0441 km³ <br />44 140 000 000 l <br />
Rantaviiva: 29,63 km29 630 m <br />
Korkeustaso: 18,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Raasepori
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.
Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.
Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km):
Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Nykyisin järven etelärannalla on erinäisiä suuria maanviljelystiloja.
Tarut ja tositarinat
Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Degersjön. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [1]
