Ero sivun ”Säläisjärvi (39.004.1.001)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Ihmisten ravintona Säläisjärvestä pyydettyjä suurikokoisia haukia ja ahvenia tulee välttää, sillä niissä on todettu olevan elohopeaa suosituksia enemmän. | ||
| + | |||
| + | Järveen istutetaan joka vuosi noin 3 800 kilogrammaa ongella kalastettavaa taimenta ja kirjolohta. Kirjolohien käyttöä ravintona elohopea ei haittaa, sillä kalat kalastetaan järvestä melko nopeasti. Myös siikaa on istutettu Säläisjärveen vuosittain suunnilleen 3 500 kappaletta. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta. | Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta. | ||
| − | |||
| − | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi] | Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi] | ||
Nykyinen versio 25. elokuuta 2014 kello 08.10
Järvi
Nimi: Säläisjärvi
Järvinumero: 39.004.1.001
Vesistöalue: Levajoen - Kyläjoen alue (39.004)
Päävesistö: Närpiönjoki (39)
Perustiedot
Pinta-ala: 54,34 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,79 km3 790 m <br />
Korkeustaso: 90 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kurikka
Maakunta: Etelä-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.
Nykytila ja suojelu
Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ihmisten ravintona Säläisjärvestä pyydettyjä suurikokoisia haukia ja ahvenia tulee välttää, sillä niissä on todettu olevan elohopeaa suosituksia enemmän.
Järveen istutetaan joka vuosi noin 3 800 kilogrammaa ongella kalastettavaa taimenta ja kirjolohta. Kirjolohien käyttöä ravintona elohopea ei haittaa, sillä kalat kalastetaan järvestä melko nopeasti. Myös siikaa on istutettu Säläisjärveen vuosittain suunnilleen 3 500 kappaletta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [1]
