Kannusjärvi (12.005.1.006)

9 680 m <br />

Kannusjärvi on melko iso järvi Vehkajoki (12) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kannusjärvi
Järvinumero: 12.005.1.006
Vesistöalue: Kannusjärven valuma-alue (12.005)
Päävesistö: Vehkajoki (12)

Perustiedot

Pinta-ala: 164,78 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,68 km9 680 m <br />
Korkeustaso: 19,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hamina
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kannusjärvi sijaitsee Kymenlaaksossa, Haminassa, Kannusjärven kauniissa kylässä. Järvi on Vehkajoen Kannusjärven haaran latvajärvi. Kannusjärvi laskee Pienen Kannusjärven kautta Vehkajärveen yhtyen siinä Vehkajokeen. Viipymä on noin 7 kk.

Kannusjärvi on varsin matala, laajalti kalliorantainen ja sen rannat syvenevät nopeasti. Matalia lahtialueita löytyy järven eteläosasta. Järven syvin kohta 9,6 m on paikannettu Pääskysvuoren ja Saartomäen välistä. Kannusjärvessä on vain yksi 0,1 ha kokoinen saari. Järven pinta-ala on 166,4 ha ja sillä on rantaviivaa 9,8 km. Järven keskisyvyys 3,5 m.

Kannusjärven valuma-alueen pinta-ala on 3020 ha. Valuma-alueella on peltoa ja metsämaata, josta osa on ojitettua suometsää. Pellot ympäröivät järveä etelässä, lännessä sekä pohjoisessa. Itäosan ranta-alueet ovat pääosin metsää. Kannusjärvi ei ole säännöstelty.

Maisema Kannusjärven Hevoslahdelta.

Nykytila ja suojelu

Kannusjärvi on vedeltään ruskeaa, humuspitoista ja rehevää. Näkösyvyys vaihtelee 0,6 - 1,5 m välillä. Järven tila yleisesti ottaen on tyydyttävä. Veden laatuluokka on tyydyttävä. Kannusjärveä on hoidettu monin eri tavoin. Alueen (Kannusjärven osakaskunta) peltojen ympärille on perustettu suojavyöhykkeitä, sekä järven kalastoa on hoidettu hoitokalastuksin. Kaikilla näillä toimilla on ollut positiivisia vaikutuksia järven tilaan. Koska Kannusjärvi on Vehkajoen latvajärviä, sen kunnolla on suora vaikutus Vehkajoen veden laatuun. (Kuisma 2007.)

Kannusjärven ongelmana on pitkän ajanjakson aikana tapahtunut liian suuren ulkoisen kuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Se ilmenee esimerkiksi veden samentumisena sekä pyydysten limoittumisena. Ilmaversois- ja kelluslehtinen kasvillisuus on lisääntynyt matalilla lahtialuiella. Kannusjärven ulkoinenkuormitus ja sen oman tuotannon kasvu lisäävät happea kuluttavaa hajotustoimintaa. Järven syvänteessä on havaittu kesäkerrostuneisuusaikoina hapettomuutta. Kalasto on tyypillistä rehevöiytyneelle järvelle. Ulkoista kuormitusta aiheuttavat mm. valuma.alueen aktiivinen maatalous sekä viemäröinnin ulkopuolinen haja- ja vapaa-ajanasutus.

Kannusjärvi on rehevä ja tarjoaa vesikasveille suotuisat olosuhteet.

Kymijoen alueella on alkanut yhdeksän järven kunnostushanke. Haminasta mukana ovat Kannusjärvi ja Onkamaanjärvi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kaksivuotinen hanke selvittää järvien nykyisen kunnon ja tekee järville kunnostussuunnitelmat yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa. Tutkimustyö on alkanut jo kesällä 2013, jolloin järvistä on otettu vesinäytteitä ja tehty koekalastuksia. Vuosina 2013–2014 toimivan järvikunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 229 000 euroa. Hanketta rahoittaa mm. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kannusjärven valuma-alueen itäosassa sijaitsee yksityinen Veikonvuoren suojelualue, joka on METSO-kohde. Järven luoteiskulmalla sijaitsee erittääin arvokas Korkiavuoren kallioalue, joka on Natura 2000 -alue.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kannusjärveen on istutettu kuhaa, järvisiikaa, planktonsiikaa, harjusta ja haukea. Järven kuhakanta on hyvässä nousussa ja se sopiikin hyn Kannusjärven tyyppiseen vesistöön. Siika ei ole menestynyt järvessä ihan yhtä hyvin. Kannusjärvessä elelee myös runsas haukikanta. Muita järvessä tavattavia kalalajeja ovat kiiski, lahna, ruutana, salakka ja sorva.

Kannusjärvellä on suoritettu kalastoselvityksiä. Näiden tuloksena on selvinnyt, että järven valtalajit oat ahven ja särki. Sallismäärät olivat korkeita ja koejakson 2007-2014 aikana saalismäärät ovat kasvaneet. Samalla särjen osuus saalismääristä on kasvanut ja on havaitty ahvankannan kääpiöitymistä. Petokalojen osuuden havaittiin olevan alhainen.

Tämä järvi ei ole ihanteellinen rapujärvi, eikä sen rapukanta ole mainittava. (Kuisma 2007.)

Kannusjärvellä on tehty yleispiirteinen kasvillisuuskartoitus 7.7.2014. Sen tarkoituksena oli niittosuunnitelman laatiminen. Kannusjärven ranta- ja vesikasvistolajisto on vähäinen. Järviruoon ja järvikaislan kaltaisia ilmaversoisia kasveja esiintyy vain paikoin kapeana alle viiden metrin levyisinä vyöhykkeinä. Täsätä syystä järvellä ei ole suurta umpeenkasvun uhkaa. Kelluslehtisienlajien valtalaji on ulpukka. Järvessä kasvaa myös uistinvitaa ja pohjanlummetta. Uposkasvillisuutta on vähän. Kierimenkallion alueella on havaittu rusko- ja kiehkuraärviää sekä heinävitaa. Kannusjärvellä on havaittu myös pikku- ja isolimaskaa, jotka ovat rehevyyttä ilmentäviä irtokellujia. Vähäisissä määrin on tavattu vesisammalia.

Kannusjärvellä on havaittu pesivän EU:n lintydirektiivin lajeista ainakin laulujoutsen. Lisäksi järvellä esiintyy EU:n luontodirektiivin nojalla rauhoitettu täplälampikorento.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rantamailla sijaitsee kaunis Kannusjärven kylä. Pohjoispäässä sijaitsee Kitulan kylä. Kannusjärven rannoilla on hyvin paljon asutusta sekä mökkejä ja sen maisema, virkistys ja vapaa-ajankalastus arvo on merkittävä. Järven länsi- ja eteläpuolella on myös runsaasti maataloutta. Kannusjärven vesialueet ovat Kannusjärven osakaskunnan hallinnassa ja se kuuluu Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueeseen. Osakaskunnalla on järven eteläpäässä yhteinen veneranta ja laituri.

Maalaismaisema Paarmalahdelta, Kannusjärven pohjoispäässä.

Hevoslahti Kannusjärven eteläkärjessä.

Husulan, Kannusjärven ja Kitulan, välillä risteilee polkuverkosto nimeltä Portimon polut. Eri pituiset reitit on merkitty metsässä sinisin täplin ja risteyksissä opaskyltein. Maisemat vaihtelevat upeista järvinäkymistä hienoihin hiekkaharjuihin, jylhiin mäntymetsiin ja kauniisiin maaseutumaisemiin. Lähtöpaikkoja mm. liikuntakeskus Ruissalossa, Vehkalinna Husulassa, Vehkarinne Kannusjärvellä ja Kisapirtti Kitulassa. Reittien varrella 2 laavua ja näkötorni.

Aiheesta muualla

• Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2008 (luonnos)

http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=386&fileId=617

• Kuisma, Markku 2007. Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry.

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SVVKHS2006.pdf

• Kannusjärven valuma-alueen vesiensuojelusuunnitelma

• Kannusjärven niittosuunnitelma

• Kannusjärven hoitokalastussuunnitelma

• Kannusjärven llr-kuormitusvaikutusmallinnus

• Haminan Kannusjärven kunnostussuunnitelma sisältää hyvin ykistyiskohtaista tutkimustietoa Kannusjärven tilasta