Syvä-Sarkanen (14.982.1.041)

1 654 280 m³ <br />0,00165 km³ <br />1 654 280 000 l <br /> 6 120 m <br />

Syvä-Sarkanen on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Syvä-Sarkanen
Järvinumero: 14.982.1.041
Vesistöalue: Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 74,85 ha
Syvyys: 11 m
Keskisyvyys: 2,21 m
Tilavuus: 1 654 280 m³0,00165 km³ <br />1 654 280 000 l <br />
Rantaviiva: 6,12 km6 120 m <br />
Korkeustaso: 100,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Syvä-Sarkanen sijaitsee [[Kouvolassa]] Kymenlaakson maakunnassa. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)

Nykytila ja suojelu

Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi. Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti. Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.

Tarut ja tositarinat

Taruna liikkuu huhu järveltä saadusta jättihauesta puolivuosisataa sitten.

Aiheesta muualla

Kalastus luvat