Ero sivun ”Palokkajärvi (14.291.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 7. lokakuuta 2016 kello 08.25

Palokkajärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Palokkajärvi
Järvinumero: 14.291.1.001
Vesistöalue: Tuomiojärven - Palokkajärven alue (14.291)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 257,7 ha
Syvyys: 10,1 m
Keskisyvyys: 2,81 m
Tilavuus: 7 239 400 m³0,00724 km³ <br />7 239 400 000 l <br />
Rantaviiva: 14,5 km14 500 m <br />
Korkeustaso: 94,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Palokkajärvi (14.291.1.001)/Tyyppälänlahden uimaranta

29. joulukuu 2020 12:58

Yhtenäinen jääpeite (11 cm)

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Palokkajärveen vesi tulee Alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomiojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen ja siitä edelleen Päijänteeseen.

Nykytila ja suojelu

Palokkajärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph), jonka pH eli happamuusarvo on neutraalin luokkaa eli 6,8. Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan todennäköisesti valuma-alueella harjoitetusta maataloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Palokkajärveen päätyi vielä 1970-luvulla sen yläpuolisten Alvajärven ja Korttajärven kautta Tikkakosken taajaman jätevesiä, mikä piti fosforipitoisuuden varsin korkeana. Lisäksi Palokkajärven valuma-alueella sijaitsee sittemmin (v. 1999) jo suljettu Palokan kaatopaikka.

Voidaan kuitenkin sanoa, että rehevöityminen on saatu jossain määrin hallintaan, sillä Palokkajärven pintaveden kokonaisfosforiarvot ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet aikalailla ennallaan tai hieman laskeneet 2000-luvun aikana. Mutta happitilanne on todettu huonoksi erityisesti loppukesäisin Palokkajärven syvänteissä. Myös järven veden väriarvo on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina.

Palokkajärveä on hoitokalastettu nuottaamalla vuosina 2003–2007. Tuona aikana järvestä poistettiin kalaa yhteensä noin 9050 kg (34,8 kg/ha).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvensaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria, lahnaa ja särkeä.

Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja Palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastruktuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.

Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistyskäytössä. Järven ympäri pääsee lenkkeilemään ja talvella jäällä on noin 6,5 km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokeilemassa onneaan. Järvellä on myös uimarantoja Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Jyväskylän kaupunki (2012). Tuomiojärven kunnostussuunnitelma sis. tietoa mm. Palokkajärven vedenlaatuhistoriasta.
Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
Jyväskylän kaupunki (2016).Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
Mikkonen, K. (2011). Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Uimaveden laatu Lohikosken uimarannalla (näytteiden tulokset), Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Palokkajärven vesi tulee alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomiojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen.
+Palokkajärveen vesi tulee [[Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001)|Alvajärvestä]] Pappilanjokea pitkin, [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärvestä]] Löylyjokea pitkin ja lisäksi [[Tyyppälänjärvi (14.298.1.001)|Tyyppälänjärvestä]]. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]] ja siitä edelleen [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]].
+[[Tiedosto:Palokka järvi.jpg|kehyksetön|Palokkajärvi (14.291.1.001) Lohikosken puoleisesta päästä ilta maisemaa. ©Korja Kimmo ]]
 ==Nykytila ja suojelu==
-Palokkajärvi on rehevöitynyt ja sen vesi on humuspitoista ja ruskeaa. pH on kuitenkin neutraali 6,8. Yleiseltä tasoltaan Palokkavärvi on tyydyttävässä kunnossa. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan aiemmasta maataloudesta ja haja-asutuksen jätevesistä. Lisäksi rannan lähelläonvanha kaatopaikka, konka uskotaan aiemmin saastuttaneen vettä. Rehevöityminen on kuitenkin saatu kuriin ja 2000-luvulta lähtien kokonaisfosfori ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan.
+Palokkajärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph), jonka pH eli happamuusarvo on neutraalin luokkaa eli 6,8. Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan todennäköisesti valuma-alueella harjoitetusta maataloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Palokkajärveen päätyi vielä 1970-luvulla sen yläpuolisten Alvajärven ja [[Korttajärvi (14.292.1.002)|Korttajärven]] kautta Tikkakosken taajaman jätevesiä, mikä piti fosforipitoisuuden varsin korkeana. Lisäksi Palokkajärven valuma-alueella sijaitsee sittemmin (v. 1999) jo suljettu Palokan kaatopaikka.
+Voidaan kuitenkin sanoa, että rehevöityminen on saatu jossain määrin hallintaan, sillä Palokkajärven pintaveden kokonaisfosforiarvot ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet aikalailla ennallaan tai hieman laskeneet 2000-luvun aikana.
+Mutta happitilanne on todettu huonoksi erityisesti loppukesäisin Palokkajärven syvänteissä. Myös järven veden väriarvo on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina.
+Palokkajärveä on hoitokalastettu nuottaamalla vuosina 2003–2007. Tuona aikana järvestä poistettiin kalaa yhteensä noin 9050 kg (34,8 kg/ha).
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
-Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvesaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria lahnaa ja särkeä.
+Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvensaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria, lahnaa ja särkeä.
-Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.
+Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja Palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
-Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastukstuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.
+Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastruktuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.
-Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistykskäytössä. Järven ympäri pääseen lenkkeilemään ympäri ja talvella jäällä on noin 6,5km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokoilemasa onneaan. Järvellä on myös uimarantoja Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.
+Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistyskäytössä. Järven ympäri pääsee lenkkeilemään ja talvella jäällä on noin 6,5 km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokeilemassa onneaan. Järvellä on myös [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat uimarantoja] Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.
 ==Tarut ja tositarinat==
 ==Aiheesta muualla==
-*[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiili] (Jyväskylän kaupunki)
+*Jyväskylän kaupunki (2012). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf  Tuomiojärven kunnostussuunnitelma] sis. tietoa mm. Palokkajärven vedenlaatuhistoriasta.
+* Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
+* Jyväskylän kaupunki (2016).[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
+*Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille]. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
+* [http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Lohikosken uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.