Ruokojärvi (14.183.1.012)

4 680 m <br />

Ruokojärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Ruokojärvi
Järvinumero: 14.183.1.012
Vesistöalue: Immasenjärven - Ruokojärven alue (14.183)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 61,2 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,68 km4 680 m <br />
Korkeustaso: 68,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Luumäen ja Kouvolan kuntien rajalla, Kannuskoskella, sijaitseva Ruokojärvi on järvimäinen Väliväylään kuuluva syvyydeltään matalahko suvanto. Se kuuluu Kymijoen vesistöön. Se on noin 4,5 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 700 m leveä. Järven rannat ovat nimensä mukaisesti ruovikkoisia. Ruokojärvessä on kolme saarta, keskisyvyys on 1,63 m ja syvin kohta on 8,53 m.

Kesäpäivä Ruokojärven Sammallahdella.

Sammallahti 15.3.2015

Nykytila ja suojelu

Ruokojärven vedenpinnan korkeus vaihtelee runsaasti vuodenaikojen mukaan. Järven Kannuskosken keskustassa olevassa päässä, Ruokokoskessa, on toiminnassa oleva sähkövoimala.

Kannuskosken sähkövoimalaitos.

Ruokojärven vedenväri on lievästi humusleimainen, väriluku 38 ( 30-60 mg Pt/l). Järvi on rehevyydeltään karu ja sen pH on neutraali 6,8.

Ruokojärven vesi on tummaa

Ruokojärvi kuului osana Väliväylä kuntoon- hankeeseen, joka oli käynnissä 1.9.2010-31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen tarkoitus oli turvata Väliväylän veden laadun säilyminen hyvänä. Hankkeen aikana jaettiin tietoa ja opastusta alueen asukkaille, yrittäjille ja loma-asukkaille. Lisäksi toteutettiin erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Hanke sai rahoitusta mm. Luumäen kunnalta sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ruokojärvessä esiintyvät tyypilliset kalalajit, kuten hauki, ahven, lahna, salakka, sorva, ruutana, made ja kuha. Järveen on myös istutettu järvilohta, harjusta, taimenta, planktonsiikaa ja toutainta.

Ruokojärvi tarjoaa viihtyisät olosuhteet monille lintujajeille, joita pääsee helposti bongailemaan Ruokokosken sillalta, Kannuskosken keskustassa. Järvellä tavataan monia vesilintuja kuten joutsenia, telkkiä, sinisorsia ja taveja. Koskissa voi nähdä myös koskikaran. Harvinaisina vieraina Ruokojärvellä on tavattu myös harmaasorsa ja kuningaskalastaja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Ruokojärvi ja Väliväylä tarjoavat nykypäivänä hienot puitteet virkistyskalastukseen (mm. Kyykosken viehekalastusalue) ja melonnan harrastamiseen. Väliväylän melontareitti kulkee Ruokojärven kautta yhdistäen Saimaan ja Kymijoen vesistöt. Reitin kokonaispituus on 155 km.

Kyykosken ylittävä silta ja paikalla sijaitseva retkeilypaikka

Myllykosken retkeilypaikka

Taikinakosken taukopaikka ja virran ylittävä silta

Ruokojärven rannalla sijaitseva Kannuskoski on vireä ja aktiivinen kyläyhteisö. Kannuskoski sijaitsee Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien rajalla. Taavettiin on matkaa 25 km ja Kouvolan keskustaan 38 km. Luumäen puolella oleva osa kylää on virallisesti Kannuskoskea ja Kouvolan puolella oleva Sorsalaa. Kylä on toiminnallisesti yhtenäinen. Kannuskoski on parinsadan asukkaan kylä, kesäisin mökkiläiset moninkertaistavat asukasluvun. Kylän palveluita ovat mm. Osuuskauppa, kyläyhdistyksen omistama Väliväylän etappi-baari sekä monet majoitusta tarjoavat yritykset.

Elokuinen ilta Ruokojärvellä

Tarut ja tositarinat

Ruokojärven halki uitettiin tukkeja aina 1960-luvun alkupuolelle asti. Väliväylä kautta uitettiin puita Pielisen ja Saimaan alueilta Kymijoelle ja edelleen Kotkaan. Uittojen historista saa lisää tietoa mm. Hilkka Mattilan kirjoittamasta kirjasta: Tukkien matkassa, Väliväylällä Karjalasta Kymenlaaksoon (2014) sekä netistä tukkien matkassa -sivuilta.

Kannuskoskella, Ruokokoskella, toimi myös vuosina 1883-1939 puuhiomo ja pahvitehdas. Parhaimmillaan tehdas työllisti useita kymmeniä ihmisiä.

Aiheesta muualla

Kannuskoskeen voi tutustua vaikkapa kävellen. Kannuskoskella on kaksi mielenkiintoista retkeilyreittiä: Tolpankankaan luontopolku, jonka varrella on laavu yöpymistä varten sekä Kannuskosken kylänraitti, joka kiertää historiallisesti mielenkiintoisen kylän keskustan ympärillä. Lisää tietoa Kannuskoskesta ja alueen historiasta saa kylätoimikunnan julkaisemasta Kannuskosken kylänraitti- esitteestä.