(päivitetty uuden säännöstelyn käyttöönotto) |
|||
| (7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | == | + | ==Yleistä== |
| − | {| class="wikitable" | + | Kallaveden tasossa olevien järvien säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla. |
| + | |||
| + | Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN+80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN+82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5.–10.12.) vedenkorkeus ei yleensä saa alittaa korkeutta 81,25 m. | ||
| + | |||
| + | Kallavettä säännöstellään Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Pääosa vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta [[Unnukka (04.271.1.001)|Unnukkaan]]. Noin kolmasosa purkautuu Karvionkosken kautta [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärveen]] Heinäveden reitille. Peräti 70–90 % Kallavedestä lähtevistä vesistä purkautuu luonnonkoskien kautta. | ||
| + | |||
| + | ==Kallaveden säännöstely== | ||
| + | {|class="wikitable" | ||
| + | |- | ||
| + | !colspan=2|Kallaveden säännöstely | ||
| + | |- | ||
| + | |Säännöstelyn aloitus || 1972 | ||
| + | |- | ||
| + | |Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne, tulvasuojelu | ||
| + | |- | ||
| + | |Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY | ||
| + | |- | ||
| + | |Säännöstelyväli || 1,10 m | ||
| + | |- | ||
| + | |Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja || NN+82,00 m | ||
|- | |- | ||
| − | + | |Säännöstelyn alaraja || NN+80,90 m | |
|- | |- | ||
| − | | Säännöstelyn | + | |Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.–10.12. || NN+81,25 m |
| + | |} | ||
| + | |||
| + | ===Säännöstelyn vaikutusalue=== | ||
| + | Kallaveden säännöstely vaikuttaa kaikkiin Kallaveden tasossa oleviin järvialtaisiin, joita ovat [[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvesi]], [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvesi - Akonvesi]], [[Riistavesi (04.691.1.001)|Riistavesi]], [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisvesi]] ja [[Iso-Jälä (04.611.1.007)|Iso-Jälä]]. Myös [[Maaninkajärvi (04.282.1.001)|Maaninkajärvi]] on pääosan vuotta samassa tasossa Kallaveden kanssa, mutta tulva-aikana vedenpintojen ero Maaninkajärven ja Kallaveden välillä voi kasvaa jopa useaan kymmeneen senttimetriin. | ||
| + | |||
| + | ==Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin== | ||
| + | Kallaveden säännöstely on lievää. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien välinen ero on vain noin 8 cm. Säännöstelyä enemmän Kallaveden vedenkorkeuteen vaikuttavatkin vesiolosuhteet. Esimerkiksi märkinä keväinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Ilman säännöstelyä tulvakorkeudet olisivat kuitenkin olleet suuremmat ja alarajan alituksia olisi tapahtunut useammin. Säännöstely on pienentänyt Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelua noin 30 cm. | ||
| + | |||
| + | Kallaveden vedenkorkeuksista on havaintoja vuodesta 1864 alkaen. Sekä ylin että alin vedenkorkeushavainto on tehty ennen säännöstelyn aloittamista. Korkein tiedossa oleva tulva sattui vuonna 1899. Tämä niin sanottu valapaton tulva nosti Kallaveden vedenkorkeuden yli metrin keskimääräistä tulvakorkeutta ylemmäksi tasoon NN+83,08 m. Havaintojakson kuivimmat vuodet ajoittuvat sotavuosiin 1941–1942, jolloin Kallavesi laski alimmillaan liki puoli metriä nykyistä laivaliikennerajaa alemmaksi korkeuteen NN+80,79 m. | ||
| + | |||
| + | ===Kallaveden vedenkorkeudet vuosina 1973–2005=== | ||
| + | Korkeustaso (NN+ m) | ||
| + | {|class="wikitable" | ||
|- | |- | ||
| − | + | !Tunnusluku !! Havaittu !! Luonnonmukainen | |
|- | |- | ||
| − | | | + | |Ylin vedenkorkeus (HW) || 82,43 || 82,53 |
|- | |- | ||
| − | | | + | |Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) || 82,07 || 82,09 |
|- | |- | ||
| − | | | + | |Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) || 81,57 || 81,51 |
|- | |- | ||
| − | | | + | |Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) || 81,23 || 81,11 |
|- | |- | ||
| − | | | + | |Alin vedenkorkeus (NW) || 81,00 || 80,78 |
|} | |} | ||
| + | Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan sitä vedenkorkeutta, joka järvessä olisi, jos sitä ei säännösteltäisi. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet lasketaan tarkoitusta varten kehitetyllä palautuslaskentaohjelmalla. | ||
| + | |||
| + | ==Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen== | ||
| + | Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26. kesäkuuta 2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennettiin Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön tehtiin myös muutoksia. | ||
| + | |||
| + | Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousivat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Hankkeesta ei aiheutunut korvattavaa haittaa. | ||
| − | + | [[Luokka:Iso-Kalla]] | |
Nykyinen versio 4. huhtikuuta 2019 kello 11.38
Yleistä
Kallaveden tasossa olevien järvien säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla.
Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN+80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN+82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5.–10.12.) vedenkorkeus ei yleensä saa alittaa korkeutta 81,25 m.
Kallavettä säännöstellään Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Pääosa vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan. Noin kolmasosa purkautuu Karvionkosken kautta Kermajärveen Heinäveden reitille. Peräti 70–90 % Kallavedestä lähtevistä vesistä purkautuu luonnonkoskien kautta.
Kallaveden säännöstely
| Kallaveden säännöstely | |
|---|---|
| Säännöstelyn aloitus | 1972 |
| Säännöstelyn tavoitteet | Vesiliikenne, tulvasuojelu |
| Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Savon ELY |
| Säännöstelyväli | 1,10 m |
| Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja | NN+82,00 m |
| Säännöstelyn alaraja | NN+80,90 m |
| Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.–10.12. | NN+81,25 m |
Säännöstelyn vaikutusalue
Kallaveden säännöstely vaikuttaa kaikkiin Kallaveden tasossa oleviin järvialtaisiin, joita ovat Suvasvesi, Juurusvesi - Akonvesi, Riistavesi, Varisvesi ja Iso-Jälä. Myös Maaninkajärvi on pääosan vuotta samassa tasossa Kallaveden kanssa, mutta tulva-aikana vedenpintojen ero Maaninkajärven ja Kallaveden välillä voi kasvaa jopa useaan kymmeneen senttimetriin.
Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin
Kallaveden säännöstely on lievää. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien välinen ero on vain noin 8 cm. Säännöstelyä enemmän Kallaveden vedenkorkeuteen vaikuttavatkin vesiolosuhteet. Esimerkiksi märkinä keväinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Ilman säännöstelyä tulvakorkeudet olisivat kuitenkin olleet suuremmat ja alarajan alituksia olisi tapahtunut useammin. Säännöstely on pienentänyt Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelua noin 30 cm.
Kallaveden vedenkorkeuksista on havaintoja vuodesta 1864 alkaen. Sekä ylin että alin vedenkorkeushavainto on tehty ennen säännöstelyn aloittamista. Korkein tiedossa oleva tulva sattui vuonna 1899. Tämä niin sanottu valapaton tulva nosti Kallaveden vedenkorkeuden yli metrin keskimääräistä tulvakorkeutta ylemmäksi tasoon NN+83,08 m. Havaintojakson kuivimmat vuodet ajoittuvat sotavuosiin 1941–1942, jolloin Kallavesi laski alimmillaan liki puoli metriä nykyistä laivaliikennerajaa alemmaksi korkeuteen NN+80,79 m.
Kallaveden vedenkorkeudet vuosina 1973–2005
Korkeustaso (NN+ m)
| Tunnusluku | Havaittu | Luonnonmukainen |
|---|---|---|
| Ylin vedenkorkeus (HW) | 82,43 | 82,53 |
| Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) | 82,07 | 82,09 |
| Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) | 81,57 | 81,51 |
| Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) | 81,23 | 81,11 |
| Alin vedenkorkeus (NW) | 81,00 | 80,78 |
Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan sitä vedenkorkeutta, joka järvessä olisi, jos sitä ei säännösteltäisi. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet lasketaan tarkoitusta varten kehitetyllä palautuslaskentaohjelmalla.
Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen
Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26. kesäkuuta 2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennettiin Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön tehtiin myös muutoksia.
Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousivat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Hankkeesta ei aiheutunut korvattavaa haittaa.
