Ero sivun ”Suvasvesi (04.273.1.001)” versioiden välillä
(Heinävesi vuoden alusta Pohjois-Karjalaa) |
|||
| (22 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | '''Suvasvesi''' on suuri järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kuopio]]n, [[Leppävirta|Leppävirran]], [[Tuusniemi|Tuusniemen]] ja [[Heinävesi (kunta)|Heinäveden]] kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan]] maakunnissa. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | + | Suvasvesi kuuluu viiden muun järven kanssa samassa 81,8 metrin tasossa olevien järvialtaiden muodostamaan [[Iso-Kalla]]an. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi [[:Luokka:Suurjärvi|suurjärveksi]], Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi. | |
| − | + | {|class="wikitable" | |
| − | Suvasvesi kuuluu | + | !colspan=2 style="font-size:large"|[[Iso-Kalla]] |
| − | |||
| − | {| | ||
|- | |- | ||
| − | ! | + | !Osajärvi |
| − | ! | + | !Pinta-ala (km<sup>2</sup>) |
|- | |- | ||
| − | |[[ | + | |[[Kallavesi (yhd.)|Kallavesi]] || 478,1 |
|- | |- | ||
| − | |[[ | + | |[[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvesi]] || 233,6 |
|- | |- | ||
| − | |[[ | + | |[[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvesi - Akonvesi]] || 156,9 |
|- | |- | ||
| − | |[[ | + | |[[Riistavesi (04.691.1.001)|Riistavesi]] || 23,2 |
|- | |- | ||
| − | |[[ | + | |[[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisvesi]] || 7,8 |
|- | |- | ||
| − | |[[Iso- | + | |[[Iso-Jälä (04.611.1.007)|Iso-Jälä]] || 7,3 |
|- | |- | ||
| − | | | + | |'''Yhteensä''' || '''906,9''' |
|} | |} | ||
| − | + | Suvasveden pinta-ala on 233,6 km<sup>2</sup> ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain [[Päijänne (yhd.)|Päijänne]] (95 m) ja [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarijärvi]] (92 m). | |
| + | |||
| + | Suvasvesi kuuluu [[Haukiveden - Kallaveden alue (04.2)|Kallaveden reittiin]] ja se on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä ([[Suvasvesi (04.273.1.001)/Suvasveden pohjoinen törmäyskraatteri|Suvasvesi-N]]) ja Haapaselkä ([[Suvasvesi (04.273.1.001)/Suvasveden eteläinen törmäyskraatteri|Suvasvesi-S]]). | ||
| − | + | Kukkarinselältä löytyi meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, joka teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraatterin. Kraatterin iäksi arvioidaan 85 miljoonaa vuotta. Kraatteri on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kukkarinselältä löytyykin kohta, jonka syvyys on 90 metriä. | |
| − | + | Haapaselän törmäyskraatterin iäksi arvioidaan vähintään 710 miljoonaa vuotta. Haapaselän kraatteri on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri. Haapaselän kraatterin arveltiin liittyvän Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä olisi tehnyt Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Uusimman tutkimuksen mukaan kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä meteoriittitörmäystä.<ref>Arponen, Taneli: [http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Suvasvedell%C3%A4-sittenkin-kaksi-t%C3%B6rm%C3%A4yst%C3%A4-paineaalto-olisi-laittanut-Kuopion-matalaksi/739578#cxrecs_s Suvasvedellä sittenkin kaksi törmäystä: paineaalto olisi laittanut Kuopion matalaksi] 3.3.2016 ''Savon Sanomat''</ref><ref>Lötjönen, Veikko: [http://www.savonsanomat.fi/incoming/2016/03/02/kraatteri3.pdf/binary/kraatteri3.pdf/BINARY/kraatteri3.pdf Suvasveden Kukkarin syvänne kertoi itsestään, mutta vain harvat ymmärsivät sitä] 30.4.1994 ''Savon Sanomat''</ref> | |
| − | + | Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen. | |
| − | + | [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveden]] vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisveteen]] ja edelleen Karvionkosken ja [[Varisvesi (04.273.1.300)/Karvion kanava|-kanavan]] kautta [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärveen]]. | |
| − | |||
| − | + | Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km<sup>2</sup>, josta vettä on 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km<sup>2</sup>. | |
| − | [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveden]] | + | ===Säännöstely=== |
| + | Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi (yhd.)/Säännöstely|Kallaveden säännöstelysivulta]]. | ||
| + | |||
| + | ===Vedenkorkeus ja virtaama=== | ||
| + | Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm. | ||
| + | |||
| + | Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km<sup>2</sup>) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 96 m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 27 m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat olivat 172 m<sup>3</sup>/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m<sup>3</sup>/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m<sup>3</sup>/s. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Suvasvesi luokitellaan karuksi, kirkasvetiseksi ja vähähumuksiseksi järveksi, jonka veden viipymä on pitkä. Suvasveden ekologinen tila on pääasiassa pysynyt erinomaisena. Nykyisin hajakuormituksen epäedullinen vaikutus alueeseen on vähentynyt. Suvasveden lahtivedet ovat kuitenkin paikoitellen rehevöityneet. | ||
| + | |||
| + | Suvasveden saaristo on Pohjois-Savon erityiskohteeksi valittu Natura-alue selkävesilinnuston vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi Pohjois-Savon maakunnan arvokkaimpia vesistöjä.<ref>Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010.</ref> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Suvasvedellä on suuri kalataloudellinen merkitys ja siellä esiintyykin muun muassa ahven, hauki ja muikku. Näiden kannat ovat runsastuneet. | ||
| + | |||
| + | Suvasveden saaristoissa esiintyy muun muassa kuikka, kalasääski, kurki ja selkälokki. Uudistulokkaana on tavattu merimetsoa. Lisäksi alueen nisäkäslajistoon kuuluu muun muassa saukko.<ref name="ssa">[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Suvasveden_saaristot%286359%29 Suvasveden saaristot] ympäristo.fi</ref> | ||
| + | |||
| + | Suvasveden rannat ovat pääosin karuja ja kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia. Saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Saaristojen alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia. Moreeni on yleisin maalaji. Suvasveden alueella on paljon silokalliorantoja. | ||
| + | |||
| + | Kalliometsien runsaus suuria saaria lukuunottamatta, on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudesta. Suurin osa alueen metsistä on kanervatyyppisiä kuivia kankaita.<ref name="ssa"/> | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Suvasvesi on Pohjois-Savon parhaita lohikalavesiä ja lisäksi seutu on asutushistoriallisesti, sekä maisemaltaan kaunis ja merkittävä. Suvasveden eteläpää kuuluu Natura-alueeseen, joten asutusta siellä on vähän. | ||
| + | |||
| + | Vuosina 1895–1906 Suvasvedestä kanavoitiin Heinäveden reitti Kermajärvelle ja Joutenveteen ja siitä vuosina 1911–1916 Juojärvelle. Heinäveden reitillä oli suuri merkitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Vuoksen vesistön laajassa kanavaverkostossa. Heinäveden reitillä on pitkät perinteet myös matkustajaliikenteessä ja tukinuitossa. 1900-luvun alussa Heinäveden reittiä on mainostettu jopa ranskankielisin julistein. Teiden lisäännyttyä 1950-luvulla, reitti siirtyi kuljettamaan lähinnä turisteja. Nykyisin Heinäveden reitti on Suomen suosituimpia vesireittejä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja se kuuluukin valtakunnallisesti suojeltuihin kulttuuriympäristöihin.<ref>[https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4veden_reitti Heinäveden reitti] fi.wikipedia.org</ref> | ||
| + | |||
| + | Suvasveden alueesta voi nauttia monin eri tavoin, kuten opastetuilla melontaretkillä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Muinainen Itämeri ulottui Suvasveden altaaseen mannerjäätikön perääntyessä. Suvasvesi kuroutui Itämerestä noin 9 500 vuotta siten Ancylus-vaiheen aikana.<ref>[https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4-Suomen_suurj%C3%A4rvi Sisä-Suomen suurjärvi] fi.wikipedia.org</ref> | ||
| + | |||
| + | Suvasvesi ja Suvasveden Einesalo-saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja Einesalo esiintyy myös hänen tuotannossaan.<ref>[https://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi Suvasvesi] fi.wikipedia.org</ref> | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | *[http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/suvasvesi.html Suvasvesi-N] passc.net Earth Impact Database (englanniksi) | ||
| + | *Moilanen, Jarmo: [http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=170 Suvasvesi North] somerikko.net (englanniksi) | ||
| + | *Moilanen, Jarmo: [http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=171 Suvasvesi South] somerikko.net (englanniksi) | ||
| + | |||
| + | ===Viitteet=== | ||
| + | <references/> | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | [[ | + | [[Luokka:Kraatterijärvet]] |
| + | [[Luokka:Säännöstellyt järvet]] | ||
| + | [[Luokka:Iso-Kalla]] | ||
Nykyinen versio 3. huhtikuuta 2021 kello 12.51
Järvi
Nimi: Suvasvesi
Järvinumero: 04.273.1.001
Vesistöalue: Suvasveden alue (04.273)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 23 357,7 ha
Syvyys: 90 m
Keskisyvyys: 10,4 m
Tilavuus: 2 429 290 000 m³2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 097,96 km1 097 960 m <br />
Korkeustaso: 81,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Leppävirta, Kuopio, Tuusniemi, Heinävesi (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Rotarien_sinilev%C3%A4seuranta_(Ukonlahti)-ObsIMG-202405292106-6657702760514.png)
Suvasvesi (04.273.1.001)/Rotarien sinileväseuranta (Ukonlahti)
29. toukokuu 2024 21:06
Älyttämästi siitepölyä ka...
Suvasvesi on suuri järvi Vuoksen vesistössä Kuopion, Leppävirran, Tuusniemen ja Heinäveden kunnissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Järven erityispiirteet
Suvasvesi kuuluu viiden muun järven kanssa samassa 81,8 metrin tasossa olevien järvialtaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi.
| Iso-Kalla | |
|---|---|
| Osajärvi | Pinta-ala (km2) |
| Kallavesi | 478,1 |
| Suvasvesi | 233,6 |
| Juurusvesi - Akonvesi | 156,9 |
| Riistavesi | 23,2 |
| Varisvesi | 7,8 |
| Iso-Jälä | 7,3 |
| Yhteensä | 906,9 |
Suvasveden pinta-ala on 233,6 km2 ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inarijärvi (92 m).
Suvasvesi kuuluu Kallaveden reittiin ja se on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).
Kukkarinselältä löytyi meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, joka teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraatterin. Kraatterin iäksi arvioidaan 85 miljoonaa vuotta. Kraatteri on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kukkarinselältä löytyykin kohta, jonka syvyys on 90 metriä.
Haapaselän törmäyskraatterin iäksi arvioidaan vähintään 710 miljoonaa vuotta. Haapaselän kraatteri on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri. Haapaselän kraatterin arveltiin liittyvän Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä olisi tehnyt Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Uusimman tutkimuksen mukaan kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä meteoriittitörmäystä.[1][2]
Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.
Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja -kanavan kautta Kermajärveen.
Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km2, josta vettä on 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km2.
Säännöstely
Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät Kallaveden säännöstelysivulta.
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.
Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km2) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.
Nykytila ja suojelu
Suvasvesi luokitellaan karuksi, kirkasvetiseksi ja vähähumuksiseksi järveksi, jonka veden viipymä on pitkä. Suvasveden ekologinen tila on pääasiassa pysynyt erinomaisena. Nykyisin hajakuormituksen epäedullinen vaikutus alueeseen on vähentynyt. Suvasveden lahtivedet ovat kuitenkin paikoitellen rehevöityneet.
Suvasveden saaristo on Pohjois-Savon erityiskohteeksi valittu Natura-alue selkävesilinnuston vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi Pohjois-Savon maakunnan arvokkaimpia vesistöjä.[3]
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suvasvedellä on suuri kalataloudellinen merkitys ja siellä esiintyykin muun muassa ahven, hauki ja muikku. Näiden kannat ovat runsastuneet.
Suvasveden saaristoissa esiintyy muun muassa kuikka, kalasääski, kurki ja selkälokki. Uudistulokkaana on tavattu merimetsoa. Lisäksi alueen nisäkäslajistoon kuuluu muun muassa saukko.[4]
Suvasveden rannat ovat pääosin karuja ja kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia. Saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Saaristojen alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia. Moreeni on yleisin maalaji. Suvasveden alueella on paljon silokalliorantoja.
Kalliometsien runsaus suuria saaria lukuunottamatta, on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudesta. Suurin osa alueen metsistä on kanervatyyppisiä kuivia kankaita.[4]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suvasvesi on Pohjois-Savon parhaita lohikalavesiä ja lisäksi seutu on asutushistoriallisesti, sekä maisemaltaan kaunis ja merkittävä. Suvasveden eteläpää kuuluu Natura-alueeseen, joten asutusta siellä on vähän.
Vuosina 1895–1906 Suvasvedestä kanavoitiin Heinäveden reitti Kermajärvelle ja Joutenveteen ja siitä vuosina 1911–1916 Juojärvelle. Heinäveden reitillä oli suuri merkitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Vuoksen vesistön laajassa kanavaverkostossa. Heinäveden reitillä on pitkät perinteet myös matkustajaliikenteessä ja tukinuitossa. 1900-luvun alussa Heinäveden reittiä on mainostettu jopa ranskankielisin julistein. Teiden lisäännyttyä 1950-luvulla, reitti siirtyi kuljettamaan lähinnä turisteja. Nykyisin Heinäveden reitti on Suomen suosituimpia vesireittejä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja se kuuluukin valtakunnallisesti suojeltuihin kulttuuriympäristöihin.[5]
Suvasveden alueesta voi nauttia monin eri tavoin, kuten opastetuilla melontaretkillä.
Tarut ja tositarinat
Muinainen Itämeri ulottui Suvasveden altaaseen mannerjäätikön perääntyessä. Suvasvesi kuroutui Itämerestä noin 9 500 vuotta siten Ancylus-vaiheen aikana.[6]
Suvasvesi ja Suvasveden Einesalo-saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja Einesalo esiintyy myös hänen tuotannossaan.[7]
Lähteet
- Suvasvesi-N passc.net Earth Impact Database (englanniksi)
- Moilanen, Jarmo: Suvasvesi North somerikko.net (englanniksi)
- Moilanen, Jarmo: Suvasvesi South somerikko.net (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Arponen, Taneli: Suvasvedellä sittenkin kaksi törmäystä: paineaalto olisi laittanut Kuopion matalaksi 3.3.2016 Savon Sanomat
- ↑ Lötjönen, Veikko: Suvasveden Kukkarin syvänne kertoi itsestään, mutta vain harvat ymmärsivät sitä 30.4.1994 Savon Sanomat
- ↑ Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010.
- ↑ 4,0 4,1 Suvasveden saaristot ympäristo.fi
- ↑ Heinäveden reitti fi.wikipedia.org
- ↑ Sisä-Suomen suurjärvi fi.wikipedia.org
- ↑ Suvasvesi fi.wikipedia.org
