Ero sivun ”Sykäri (21.094.1.002)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (52 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Sykäri on matala (keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä sijaitseva järvi. Järven pitkän ja kapean eteläosan kärkeen laskee läheiseltä suoalueelta vetensä keräävä pieni [[Tervalampi_(21.094.1.003)|Tervalampi]]. Pitkänomaista eteläosaa kutsutaan myös Kaidanpäänjärveksi. Sykärin pohjoisosa, jota kutsutaan varsinaiseksi Sykäriksi, on pyöreähkö ja hipoo Hausjärven rajaa. Järven ainoa saari sijaitsee pohjoispäässä. Sykärin luoteiskulmasta vesi virtaa Aulinjokea pitkin [[Ridasj%C3%A4rvi_(21.094.1.001)|Ridasjärveen]] ja edelleen Keravanjokeen. | Sykäri on matala (keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä sijaitseva järvi. Järven pitkän ja kapean eteläosan kärkeen laskee läheiseltä suoalueelta vetensä keräävä pieni [[Tervalampi_(21.094.1.003)|Tervalampi]]. Pitkänomaista eteläosaa kutsutaan myös Kaidanpäänjärveksi. Sykärin pohjoisosa, jota kutsutaan varsinaiseksi Sykäriksi, on pyöreähkö ja hipoo Hausjärven rajaa. Järven ainoa saari sijaitsee pohjoispäässä. Sykärin luoteiskulmasta vesi virtaa Aulinjokea pitkin [[Ridasj%C3%A4rvi_(21.094.1.001)|Ridasjärveen]] ja edelleen Keravanjokeen. | ||
| − | Järven pinta-ala on hieman alle 200 hehtaaria ja valuma-alue on noin kymmenkertainen pinta-alaan verrattuna. Valuma-alueella on paljon ojitettua suota ja Mäntsälän puolelta löytyy hieno luontokohde, | + | Järven pinta-ala on hieman alle 200 hehtaaria ja valuma-alue on noin kymmenkertainen pinta-alaan verrattuna. Valuma-alueella on paljon ojitettua suota ja Mäntsälän puolelta löytyy hieno luontokohde, Natura 2000-verkostoon kuuluva [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kivilamminsuo__Pitkastenjarvet(5972) Kivilamminsuo.] |
Vesi ei viihdy matalassa Sykärissä pitkään. Veden viipymä on alle puoli vuotta. Pisimmillään tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi noin kolmen kilometrin matkan. Sykäri on kokonaan Hyvinkään puolella sijaitsevista järvistä pinta-alaltaan kolmanneksi suurin [[Ridasj%C3%A4rvi_(21.094.1.001)|Ridasjärven]] ja [[Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] jälkeen. | Vesi ei viihdy matalassa Sykärissä pitkään. Veden viipymä on alle puoli vuotta. Pisimmillään tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi noin kolmen kilometrin matkan. Sykäri on kokonaan Hyvinkään puolella sijaitsevista järvistä pinta-alaltaan kolmanneksi suurin [[Ridasj%C3%A4rvi_(21.094.1.001)|Ridasjärven]] ja [[Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] jälkeen. | ||
| − | + | ||
Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita. | Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita. | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | + | [[Tiedosto:Sykari a.JPG|right|240px||alt=Sykari]] | |
| − | Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen ja kemiallinen tila] on hyvä. | + | Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely matala runsashumuksinen järvi (MRh)] ja sen [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen ja kemiallinen tila] on hyvä. |
Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri. | Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri. | ||
| − | Ravinne- ja | + | Ravinne- ja ''a''-klorofyllipitoisuuksien perusteella Sykäri on tuotantotasoltaan eutrofinen eli rehevä. Syanobakteereista eli sinilevistä on tehty satunnaisia havaintoja (ainakin vuonna 1996), kuten myös [https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2012/11/limalevc3a4-marko-jc3a4rvinen-1311122.pdf limalevästä (''Gonyostomum semen'')]. Seurantakesinä kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko tasainen. Kesällä 2017 fosforipitoisuus oli 25 µg/l. Suomessa järvi katsotaan fosforin perusteella yleensä reheväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on 25 µg/l tai yli. Kasviplanktonin määrästä kertova ''a''-klorofyllipitoisuus on ollut noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (620–1000 µg/l). Elokuun 2017 poikkeuksellisen korkea ''a''-klorofyllipitoisuus oli todennäköisesti limalevän (''Gonyostomum semen'') massaesiintymän seurausta. |
Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana. | Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana. | ||
| − | Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6, matalin arvo 5). Järven hygieeninen laatu on ollut | + | Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6,0 ja matalin arvo 5,0). Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä. |
| + | |||
| + | <gallery widths=240px heights=140px perrow=2> | ||
| + | Tiedosto:2017SY-chl.jpg|alt=''a''-klorofylli kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä ja sen avulla arvioidaan siten vesistön rehevyyttä. Karuissa järvissä ''a''-klorofyllipitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:2017SY-P.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:2017SY-O2.jpg|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8–9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. | ||
| + | Tiedosto:2017SY-vari.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | ==Vesiluonto== | ||
| − | == | + | ===Pohjaeläimet=== |
| − | ==Asutus ja | + | Sykäristä, havaintopaikalta Sarvikallio 1, on määritetty pohjaeläinlajisto vuonna 2011. Lajisto ilmensi kohtalaista rehevyyttä ja sulkasääsken toukkia (''Chaoborus flavicans'') oli runsaasti. |
| + | |||
| + | ===Kasviplankton=== | ||
| + | |||
| + | Kasviplanktonbiomassa on vaihdellut 1,8–4,7 mg/l välillä. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut hyvin vähäinen, mutta limalevää [https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2012/11/limalevc3a4-marko-jc3a4rvinen-1311122.pdf (Gonyostomum semen)] on havaittu ajoittain runsaasti. Vuonna 2008 limalevän osuus kasviplanktonista oli jopa 62 %. | ||
| + | |||
| + | ===Vesikasvit=== | ||
| + | |||
| + | Sykärillä on tehty kasvillisuuskartoitus 2010-luvun loppupuolella.Kartoituksessa havaittiin nuottaruohoa, joka pohjaversoisena kasvina katoaa järven rehevöityessä ja valaistusolojen heikentyessä. Toisaalta kartoituksessa löydettiin myös rehevöityneille järville tyypillistä pienikokoista irtokellujaa, pikkulimaskaa. Kelluslehtisistä havaittiin muun muassa useita lummekasveja (ulpukka, lumme ja harvinainen suomenlumme), joiden lehtien koko kasvaa ja kasvustot tihenevät järven rehevöityessä. Ilmaversoisista kasveista tavattiin muun muassa järvikaislaa ja kurjenmiekkaa. | ||
| + | |||
| + | ===Kalat=== | ||
| + | |||
| + | ===Muu vesiluonto=== | ||
| + | |||
| + | ==Järven yhteisöt== | ||
| + | |||
| + | Sykärillä ei ole vielä omaa järviyhdistystä. Ridasjärven kalastuskunta toimii myös Sykärin alueella. Kalastus Sykärillä onnistuu läänikohtaisella vieheluvalla ja osakaskunnan omalla luvalla. Luvat osakaskunnan vesialueille on myynyt Kylis-kahvilakioskilta Ridasjärven kylällä. | ||
| + | [http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/asuminen-ja-ymparisto/luonto/liitteet/hyvinkaalla-olevat-kalastuspaikat.pdf]. | ||
| + | |||
| + | ==Asutus== | ||
| + | |||
| + | Sykärin itäisellä rannalla on paikoitellen tiheää vapaa-ajan ja vakituista asutusta. Länsiranta on lähes rakentamatonta. | ||
| + | |||
| + | Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan. | ||
| + | |||
| + | Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/wp-content/uploads/2015/03/mokkiopas_2017_intra.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157 jätevesiasetuksen] ja [http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527#L16 ympäristönsuojelulain] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä]. | ||
| + | |||
| + | ==Vesistön käyttötavat== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] | ||
| + | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | ||
| + | |||
| + | Lisätietoa järvestä: | ||
| + | |||
| + | * [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/vesistot-ja-vesiensuojelu/pintavedet/ Hyvinkään kaupungin nettisivut pintavesille] | ||
| + | |||
| + | * [http://rulab.laurea.fi/rulab/hankkeet/sykari.pdf Laurea-ammattikorkeakoulun selvitys: Sykärinjärven vedenlaatu ja sedimenttianalyysit] | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.22
Järvi
Nimi: Sykäri
Järvinumero: 21.094.1.002
Vesistöalue: Ridasjärven valuma-alue (21.094)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 196,16 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,91 km9 910 m <br />
Korkeustaso: 86,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ympäristöineen
Sykäri on matala (keskisyvyys 0,6 m ja suurin syvyys 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä sijaitseva järvi. Järven pitkän ja kapean eteläosan kärkeen laskee läheiseltä suoalueelta vetensä keräävä pieni Tervalampi. Pitkänomaista eteläosaa kutsutaan myös Kaidanpäänjärveksi. Sykärin pohjoisosa, jota kutsutaan varsinaiseksi Sykäriksi, on pyöreähkö ja hipoo Hausjärven rajaa. Järven ainoa saari sijaitsee pohjoispäässä. Sykärin luoteiskulmasta vesi virtaa Aulinjokea pitkin Ridasjärveen ja edelleen Keravanjokeen.
Järven pinta-ala on hieman alle 200 hehtaaria ja valuma-alue on noin kymmenkertainen pinta-alaan verrattuna. Valuma-alueella on paljon ojitettua suota ja Mäntsälän puolelta löytyy hieno luontokohde, Natura 2000-verkostoon kuuluva Kivilamminsuo. Vesi ei viihdy matalassa Sykärissä pitkään. Veden viipymä on alle puoli vuotta. Pisimmillään tuuli pääsee puhaltamaan esteettömästi noin kolmen kilometrin matkan. Sykäri on kokonaan Hyvinkään puolella sijaitsevista järvistä pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Ridasjärven ja Kytäjärven jälkeen.
Sykäri on harvinaisuus järven nimenä. Samannimisiä yli hehtaarin kokoisia järviä ei ole Suomessa muita.
Veden laatu
Sykärin veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu muutamia satunnaisia vesinäytteitä. Sykäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä.
Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Sarvikallio 1, on järven pohjoisosassa. Syvyyttä havaintopaikalla on 2,5 metriä ja näytteenottosyvyys on ollut metri.
Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Sykäri on tuotantotasoltaan eutrofinen eli rehevä. Syanobakteereista eli sinilevistä on tehty satunnaisia havaintoja (ainakin vuonna 1996), kuten myös limalevästä (Gonyostomum semen). Seurantakesinä kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko tasainen. Kesällä 2017 fosforipitoisuus oli 25 µg/l. Suomessa järvi katsotaan fosforin perusteella yleensä reheväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on 25 µg/l tai yli. Kasviplanktonin määrästä kertova a-klorofyllipitoisuus on ollut noin 20 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (620–1000 µg/l). Elokuun 2017 poikkeuksellisen korkea a-klorofyllipitoisuus oli todennäköisesti limalevän (Gonyostomum semen) massaesiintymän seurausta.
Happitilanne on ollut kesäisin hyvä. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin voimakasta kerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut kesää heikompi. Matalin mitattu happipitoisuus on ollut 3,5 mg/l, jolloin kyllästysvajausta oli 74 %. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana.
Sykärissä vesi on ruskeaa ja humuspitoista valuma-alueen suovaltaisuuden takia. Ruskeassa vedessä valo tunkeutuu vain pintakerroksiin ja näkösyvyys onkin ollut vain 40–70 cm. Veden pH on ollut runsashumuksisille järville tyypillisen matala (keskiarvo 6,0 ja matalin arvo 5,0). Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.
Vesiluonto
Pohjaeläimet
Sykäristä, havaintopaikalta Sarvikallio 1, on määritetty pohjaeläinlajisto vuonna 2011. Lajisto ilmensi kohtalaista rehevyyttä ja sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) oli runsaasti.
Kasviplankton
Kasviplanktonbiomassa on vaihdellut 1,8–4,7 mg/l välillä. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut hyvin vähäinen, mutta limalevää (Gonyostomum semen) on havaittu ajoittain runsaasti. Vuonna 2008 limalevän osuus kasviplanktonista oli jopa 62 %.
Vesikasvit
Sykärillä on tehty kasvillisuuskartoitus 2010-luvun loppupuolella.Kartoituksessa havaittiin nuottaruohoa, joka pohjaversoisena kasvina katoaa järven rehevöityessä ja valaistusolojen heikentyessä. Toisaalta kartoituksessa löydettiin myös rehevöityneille järville tyypillistä pienikokoista irtokellujaa, pikkulimaskaa. Kelluslehtisistä havaittiin muun muassa useita lummekasveja (ulpukka, lumme ja harvinainen suomenlumme), joiden lehtien koko kasvaa ja kasvustot tihenevät järven rehevöityessä. Ilmaversoisista kasveista tavattiin muun muassa järvikaislaa ja kurjenmiekkaa.
Kalat
Muu vesiluonto
Järven yhteisöt
Sykärillä ei ole vielä omaa järviyhdistystä. Ridasjärven kalastuskunta toimii myös Sykärin alueella. Kalastus Sykärillä onnistuu läänikohtaisella vieheluvalla ja osakaskunnan omalla luvalla. Luvat osakaskunnan vesialueille on myynyt Kylis-kahvilakioskilta Ridasjärven kylällä. [1].
Asutus
Sykärin itäisellä rannalla on paikoitellen tiheää vapaa-ajan ja vakituista asutusta. Länsiranta on lähes rakentamatonta.
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lisätietoa järvestä:
