Ero sivun ”Korvameduusa” versioiden välillä
p |
p |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Meduusa etenee hitaasti vedessä "hyytelökelloaan" supistelemalla. Pyyntilonkeroissa on polttiaissoluja, joilla se lamauttaa saaliin. Solujen teho on niin heikko, ettei se ärsytä ihmisen ihoa. | Meduusa etenee hitaasti vedessä "hyytelökelloaan" supistelemalla. Pyyntilonkeroissa on polttiaissoluja, joilla se lamauttaa saaliin. Solujen teho on niin heikko, ettei se ärsytä ihmisen ihoa. | ||
| − | Korvameduusa käyttää ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä. | + | Korvameduusa käyttää ravinnokseen muun muassa [[eläinplankton|eläinplanktonia]], kalanpoikasia ja mätiä. |
Korvameduusa voi kasvaa Itämeressä halkaisijaltaan noin 20 cm kokoiseksi. | Korvameduusa voi kasvaa Itämeressä halkaisijaltaan noin 20 cm kokoiseksi. | ||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Suvullinen lisääntyminen johtaa toukkavaiheeseen, joka kiinnittyy pohjaan ja muuttuu lonkeroilla varustetuksi polyypiksi. Polyyppi kasvaa ja kuroutuu poikittaisiin niveliin. Nivelet irtautuvat meduusamaisiksi yksilöiksi, jotka muuttuvat vähitellen korvameeduusoiksi. Polyypin tyviosa voi elää useita vuosia ja lisääntyä suvuttomasti. Lisääntyminen voi kulkea toisiakin reittejä: polyypin tyvestä voi lähteä silmu, joka muuttuu toiseksi polyypiksi. | Suvullinen lisääntyminen johtaa toukkavaiheeseen, joka kiinnittyy pohjaan ja muuttuu lonkeroilla varustetuksi polyypiksi. Polyyppi kasvaa ja kuroutuu poikittaisiin niveliin. Nivelet irtautuvat meduusamaisiksi yksilöiksi, jotka muuttuvat vähitellen korvameeduusoiksi. Polyypin tyviosa voi elää useita vuosia ja lisääntyä suvuttomasti. Lisääntyminen voi kulkea toisiakin reittejä: polyypin tyvestä voi lähteä silmu, joka muuttuu toiseksi polyypiksi. | ||
| − | Kuva:Korvameduusan litteässä hyytelökellossa näkyy neljä vaaleanpunaista sukurauhasta. Kellon alapuolella on suu ja pyyntilonkeroita./ Riku Lumiaro | + | Kuva: Korvameduusan litteässä hyytelökellossa näkyy neljä vaaleanpunaista sukurauhasta. Kellon alapuolella on suu ja pyyntilonkeroita. / Riku Lumiaro |
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2014 kello 12.14
Makroskooppiseen eläinplanktoniin kuuluva onteloeläin.
Korvameduusa (Aurelia aurita) on makroskooppiseen eläinplanktoniin kuuluva hauras hyytelömäinen onteloeläin.
Meduusa etenee hitaasti vedessä "hyytelökelloaan" supistelemalla. Pyyntilonkeroissa on polttiaissoluja, joilla se lamauttaa saaliin. Solujen teho on niin heikko, ettei se ärsytä ihmisen ihoa.
Korvameduusa käyttää ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä.
Korvameduusa voi kasvaa Itämeressä halkaisijaltaan noin 20 cm kokoiseksi.
Lisääntyminen
Korvameduusan lisääntymistapojen monimuotoisuus edesauttaa niiden ajoittaista runsastumista.
Suvullinen lisääntyminen johtaa toukkavaiheeseen, joka kiinnittyy pohjaan ja muuttuu lonkeroilla varustetuksi polyypiksi. Polyyppi kasvaa ja kuroutuu poikittaisiin niveliin. Nivelet irtautuvat meduusamaisiksi yksilöiksi, jotka muuttuvat vähitellen korvameeduusoiksi. Polyypin tyviosa voi elää useita vuosia ja lisääntyä suvuttomasti. Lisääntyminen voi kulkea toisiakin reittejä: polyypin tyvestä voi lähteä silmu, joka muuttuu toiseksi polyypiksi.
Kuva: Korvameduusan litteässä hyytelökellossa näkyy neljä vaaleanpunaista sukurauhasta. Kellon alapuolella on suu ja pyyntilonkeroita. / Riku Lumiaro
Katso myös
Aiheesta muualla
- Korvameduusa (Wikipedia)
- Korvameduusa (LuontoPortti)
