Ero sivun ”Maankohoaminen” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.}} Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen jatkuu yhä Itämerellä. Viimeisellä jääka...) |
p |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.}} | {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.}} | ||
| − | + | [[Tiedosto:maankohoaminen_merenkurkku.jpg|right]] | |
| + | [[Tiedosto:maankohoaminen_tankar.jpg|right]] | ||
Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen jatkuu yhä Itämerellä. | Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen jatkuu yhä Itämerellä. | ||
| − | Viimeisellä jääkaudella, 20 000 vuotta sitten, jopa kolmen kilometrin paksuinen mannerjää painoi Itämeren aluetta valtavalle ”lommolle”. Samalla se ruhjoi esiin Itämeren päämuodot. Jäätikön sulaessa maankuoren lommo alkoi oieta ja maa kohota. Alussa kohoaminen oli nopeaa, mutta hidastui vähitellen. Maankohoaminen jatkuu edelleen: nopeinta se on Perämerellä, mistä jääpeite suli viimeisenä. Itämeren eteläosisissa maa ei enää kohoa, vaan vajoaa Tanskan salmissa. | + | Viimeisellä jääkaudella, 20 000 vuotta sitten, jopa kolmen kilometrin paksuinen mannerjää painoi [[Itämeri|Itämeren]] aluetta valtavalle ”lommolle”. Samalla se ruhjoi esiin Itämeren päämuodot. Jäätikön sulaessa maankuoren lommo alkoi oieta ja maa kohota. Alussa kohoaminen oli nopeaa, mutta hidastui vähitellen. Maankohoaminen jatkuu edelleen: nopeinta se on [[Perämeri|Perämerellä]], mistä jääpeite suli viimeisenä. Itämeren eteläosisissa maa ei enää kohoa, vaan vajoaa Tanskan salmissa. |
Maankohoaminen muuttaa rantaviivaa: merenlahtia kuroutuu järviksi ja kuivuu niityiksi, salmet madaltuvat ja saaret kasvavat kiinni toisiinsa ja mantereeseen, kareja ja luotoja kohoaa merestä. Uusi rantaviiva muovautuu kallioperän, maaperän ja ympäristön paikallisten ominaisuuksien mukaan. | Maankohoaminen muuttaa rantaviivaa: merenlahtia kuroutuu järviksi ja kuivuu niityiksi, salmet madaltuvat ja saaret kasvavat kiinni toisiinsa ja mantereeseen, kareja ja luotoja kohoaa merestä. Uusi rantaviiva muovautuu kallioperän, maaperän ja ympäristön paikallisten ominaisuuksien mukaan. | ||
Maankohoamisnopeus mm / vuosi: | Maankohoamisnopeus mm / vuosi: | ||
| − | *Perämeri 8-9 | + | *[[Perämeri]] 8-9 |
| − | *Merenkurkku 7-8 | + | *[[Merenkurkku]] 7-8 |
| − | *Suomenlahti 1-3 | + | *[[Suomenlahti]] 1-3 |
*Varsinaisen Itämeren pohjoisosa 1-3 | *Varsinaisen Itämeren pohjoisosa 1-3 | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2014 kello 15.31
Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen.
Jääkauden jälkeen alkanut maaperän kohoaminen jatkuu yhä Itämerellä.
Viimeisellä jääkaudella, 20 000 vuotta sitten, jopa kolmen kilometrin paksuinen mannerjää painoi Itämeren aluetta valtavalle ”lommolle”. Samalla se ruhjoi esiin Itämeren päämuodot. Jäätikön sulaessa maankuoren lommo alkoi oieta ja maa kohota. Alussa kohoaminen oli nopeaa, mutta hidastui vähitellen. Maankohoaminen jatkuu edelleen: nopeinta se on Perämerellä, mistä jääpeite suli viimeisenä. Itämeren eteläosisissa maa ei enää kohoa, vaan vajoaa Tanskan salmissa.
Maankohoaminen muuttaa rantaviivaa: merenlahtia kuroutuu järviksi ja kuivuu niityiksi, salmet madaltuvat ja saaret kasvavat kiinni toisiinsa ja mantereeseen, kareja ja luotoja kohoaa merestä. Uusi rantaviiva muovautuu kallioperän, maaperän ja ympäristön paikallisten ominaisuuksien mukaan.
Maankohoamisnopeus mm / vuosi:
- Perämeri 8-9
- Merenkurkku 7-8
- Suomenlahti 1-3
- Varsinaisen Itämeren pohjoisosa 1-3
Ylempi kuva: Merestä kohonnutta rantaa Merenkurkussa. / Janne Bruun
Alempi kuva: Tankarin saari Perämeren keskiosassa kohosi näkyviin veden alta vuonna 0. / Eija Rantajärvi
Katso myös
Aiheesta muualla
- Maankohoaminen (Wikipedia)
