Ero sivun ”Vihtilammi (23.093.1.008)” versioiden välillä
| (11 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Järvi ja sen ympäristö== | ==Järvi ja sen ympäristö== | ||
| − | Hyvinkään lounaisosassa, Sääksjärven harjualueella sijaitseva Vihtilammi saa vetensä sen koillisosaan laskevaa ojaa pitkin läheisestä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/M%C3%A4rki%C3%B6_(23.093.1.009) Märkiöstä] sekä lammen länsipuolella sijaitsevalta suoalueelta. Lammen luontainen purkautumissuunta on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vihtij%C3%A4rvi_(23.093.1.001) Vihtijärven] suuntaan. Vuodesta 1979 alkaen Vihtilampea on säännöstelty, ja sieltä on voitu johtaa vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23. | + | Hyvinkään lounaisosassa, Sääksjärven harjualueella sijaitseva Vihtilammi saa vetensä sen koillisosaan laskevaa ojaa pitkin läheisestä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/M%C3%A4rki%C3%B6_(23.093.1.009) Märkiöstä] sekä lammen länsipuolella sijaitsevalta suoalueelta. Lammen luontainen purkautumissuunta on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vihtij%C3%A4rvi_(23.093.1.001) Vihtijärven] suuntaan. Vuodesta 1979 alkaen Vihtilampea on säännöstelty, ja sieltä on voitu johtaa vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002) Sääksjärveen]. Tätä varten Vihtilammen molempiin laskuojiin on tehty säännöstelypato. Säännöstely laskee kesäisin lammen veden pintaa luontaisesta. |
Vihtilammen suurin syvyys on 3,7 m ja keskisyvyys 1,6 m. Lammen pinta-ala on 21 hehtaaria ja sen valuma-alueen koko 190 hehtaaria. Lammen kaakkoisreunan, lähes rakentamatonta rantaa, rajaa Kiljavannummen harju. Lammen pohjois- ja etelärannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja luoteispuolella kulkee Hangonväylä. | Vihtilammen suurin syvyys on 3,7 m ja keskisyvyys 1,6 m. Lammen pinta-ala on 21 hehtaaria ja sen valuma-alueen koko 190 hehtaaria. Lammen kaakkoisreunan, lähes rakentamatonta rantaa, rajaa Kiljavannummen harju. Lammen pohjois- ja etelärannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja luoteispuolella kulkee Hangonväylä. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | + | [[Tiedosto:Vihtilammi b.JPG|right|240px||alt=Vihtilammi]] | |
Vihtilammen veden laatua on tarkkailtu Nurmijärven kunnan säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Havaintopaikka on Vihtilammi, itäosa 1, josta näytteitä on otettu metrin syvyydestä. Kaikki tarkkailutulokset eivät ole ympäristöhallinnon Oiva-palvelussa. Oheisiin kuviin ne on lisätty tarkkailuraporteista. | Vihtilammen veden laatua on tarkkailtu Nurmijärven kunnan säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Havaintopaikka on Vihtilammi, itäosa 1, josta näytteitä on otettu metrin syvyydestä. Kaikki tarkkailutulokset eivät ole ympäristöhallinnon Oiva-palvelussa. Oheisiin kuviin ne on lisätty tarkkailuraporteista. | ||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
==Vesistön suojelu ja kunnostus== | ==Vesistön suojelu ja kunnostus== | ||
| − | Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. | + | Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan. |
| + | |||
| + | Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/wp-content/uploads/2015/03/mokkiopas_2017_intra.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157 jätevesiasetuksen] ja [http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527#L16 ympäristönsuojelulain] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä]. | ||
| + | |||
| − | + | <gallery widhts=200 heights=80 perrow=4 caption=> | |
| + | Tiedosto:Vihtilammi variluku.gif|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä. | ||
| + | Tiedosto:Vihtilammi klorofylli.gif|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:Vihtilammi fosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:Vihtilammi typpi.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l. | ||
| + | </gallery> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 35: | Rivi 43: | ||
Vesistön säännöstelylupa edellyttää viikoittaista vedenkorkeuden tarkkailua sekä veden laadun tarkkailua Vihtilammissa ja Sääksjärvessä kolmesti vuodessa. | Vesistön säännöstelylupa edellyttää viikoittaista vedenkorkeuden tarkkailua sekä veden laadun tarkkailua Vihtilammissa ja Sääksjärvessä kolmesti vuodessa. | ||
| − | == | + | ==Järven yhteisöt== |
| + | |||
| + | Vihtilammen ja Märkiöjärven ympäristöalueiden luonnonsuojeluyhdistys ry | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Kalkkilammi –Sääksjäri Natura2000 –alue] | + | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] |
| − | [http:// | + | * [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Kalkkilammi –Sääksjäri Natura2000 –alue] |
| + | *[http://www.nurmijarvi.fi/filebank/137-ulkoilureitit_esite.pdf Ulkoilu lähialueella] | ||
Nykyinen versio 19. joulukuuta 2017 kello 15.21
Järvi
Nimi: Vihtilammi
Järvinumero: 23.093.1.008
Vesistöalue: Vihtijärven valuma-alue (23.093)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 20,77 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,37 km2 370 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ja sen ympäristö
Hyvinkään lounaisosassa, Sääksjärven harjualueella sijaitseva Vihtilammi saa vetensä sen koillisosaan laskevaa ojaa pitkin läheisestä Märkiöstä sekä lammen länsipuolella sijaitsevalta suoalueelta. Lammen luontainen purkautumissuunta on Vihtijärven suuntaan. Vuodesta 1979 alkaen Vihtilampea on säännöstelty, ja sieltä on voitu johtaa vesiä Sääksjärveen. Tätä varten Vihtilammen molempiin laskuojiin on tehty säännöstelypato. Säännöstely laskee kesäisin lammen veden pintaa luontaisesta.
Vihtilammen suurin syvyys on 3,7 m ja keskisyvyys 1,6 m. Lammen pinta-ala on 21 hehtaaria ja sen valuma-alueen koko 190 hehtaaria. Lammen kaakkoisreunan, lähes rakentamatonta rantaa, rajaa Kiljavannummen harju. Lammen pohjois- ja etelärannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja luoteispuolella kulkee Hangonväylä.
Vihtilammi ja Sääksjärvi kuuluvat Sääksjärven Natura2000-alueeseen sekä Valtakunnallisen harjujen suojeluohjelman alueisiin.
Veden laatu
Vihtilammen veden laatua on tarkkailtu Nurmijärven kunnan säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Havaintopaikka on Vihtilammi, itäosa 1, josta näytteitä on otettu metrin syvyydestä. Kaikki tarkkailutulokset eivät ole ympäristöhallinnon Oiva-palvelussa. Oheisiin kuviin ne on lisätty tarkkailuraporteista.
Vihtilammen vesi on lievästi tai kohtalaisesti ruskeaa ja humuspitoista. Vuodenaikaista vaihtelua on paljon ja selvästi ruskeinta vesi on ollut talvella. Joinakin talvina lammen happitilanne on ollut selvästi heikentynyt jo metrin syvyydessä. Kesäisin happitilanne on ollut ilmeisesti hyvä.
Vihtilammissa fosforipitoisuus on lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen, eikä vuosien välistä muutosta pitoisuustasossa ole havaittavissa, vaikka vuoden aikana pitoisuudet vaihtelevatkin. Typpipitoisuudet ovat säilyneet myös vakaalla tasolla viime vuosikymmenet. Lammen rehevyystasosta kertova klorofylli a-pitoisuus, 4-10 µg/l, on lievästi rehevän veden tasoa. Vihtilammessa havaittiin kesäkuussa 2000 Microcystis –sukuun kuuluvaa sinilevää.
Vesistön suojelu ja kunnostus
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistön käyttö
Nurmijärven kunnalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa käyttää Vihtilammesta Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomisssa olevia patoja, johtaa vettä Vihtilammesta Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilampea. Lupa on voimassa vuoden 2021 loppuun tai kunnes uusi lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Veden johtamisen tarkoituksena on Nurmijärven kunnan Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenottamisen turvaaminen. Ottamot ovat tärkeitä Nurmijärven kunnan vesihuollolle, muun muassa niiden hyvän vedenlaadun ja pohjavesialueen helpon suojeltavuuden takia. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat vähäiset siitä saatavaan hyötyyn nähden.
Vesistön säännöstelylupa edellyttää viikoittaista vedenkorkeuden tarkkailua sekä veden laadun tarkkailua Vihtilammissa ja Sääksjärvessä kolmesti vuodessa.
Järven yhteisöt
Vihtilammen ja Märkiöjärven ympäristöalueiden luonnonsuojeluyhdistys ry
