Ero sivun ”Vähä-Haiskari (21.031.1.009)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari]. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta], missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua. | Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari]. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta], missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua. | ||
| − | + | [[Tiedosto:Vaha-Haiskari 3.JPG|right|240px||alt=Vaha-Haiskari]] | |
Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammia] vastaava. | Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammia] vastaava. | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta | + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] |
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | ||
| − | *[http://hyvinkaa.fi/ | + | * [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] |
| + | *[http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle] | ||
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014] | * [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014] | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.19
Järvi
Nimi: Vähä-Haiskari
Järvinumero: 21.031.1.009
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,07 km1 070 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua.
Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa Kolmiperslammia vastaava.
Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.
Veden laatu
Vähä-Haiskarin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuonna 2007 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997. Vesisyvyyttä lammen keskiosan havaintopaikalla on lähes 6 metriä.
Vähä-Haiskarissa vesi on kirkasta, ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku oli kesällä 1997 ja 2006 80 mg Pt/l. Kesällä 2006 veden näkösyvyydeksi mitattiin 180 cm. Iso-Haiskarissa ja Kolmiperslammessa näkösyvyydet olivat 140 cm.
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Vähä-Haiskariin muodostui lämpötilakerrostuneisuus, ja happi väheni alusvedestä. Kesän seurantakerralla alusvesi oli täysin hapeton.
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Vähä-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l ja kesällä 20 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta ravinnepitoisuudet olivat vain vähän koholla lammen alusvedessä. Fosforipitoisuuksien perusteellä Vähä-Haiskari oli vain lievästi rehevä. Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Vähä-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.
Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli 2006 elokuussa 26 µg/l, eli rehevän veden tasoa. Syyskuussa 1997 leväpitoisuus oli 38 µg/l. Pitoisuudet ovat varsin korkeita lammen ravinnetasoon verrattuna. Hapettomaan alusveteen vapautui leville käyttökelpoisia ravinteita, joita vertikaalisuunnassa vaeltavat levät, esim. ruskeissa vesissä tavattu limalevä (Gonyostomum semen), voi hyödyntää.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistymiseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.
