Ero sivun ”Kilpijärvi (04.551.1.009)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.34

KILPIJÄRVI (04.551.1.009)
Järvityyppi	Runsasravinteiset järvet (Rr)
Järven pinta-ala	118 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 2,0 m ja max. 9,0 m
Laskennallinen viipymäaika	40 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	Koko valuma-alue 199,6 km², lähivaluma-alue 17,6 km²
Valuma-alueen kuvaus	Kilpijärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 19 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %.
Järven nykytila	Kilpijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Syynä ovat erittäin korkeat havaitut levämäärät sekä korkeat ravinnepitoisuudet. Järven rehevöityminen on johtanut alusveden hapettomuuteen ja sisäiseen kuormitukseen.
Kuormitus- ja muutostekijät	Kilpijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksesta metsätaloudessa. Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v ).
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Kilpijärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
Seuranta	Kilpijärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 | Järven pinta-ala || 118 ha
 |-
-| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,0 m  ja max. 9,0 m
+| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,0 m ja max. 9,0 m
 |-
 | Laskennallinen viipymäaika || 40 vrk
@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 199,6  km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 17,6 km<sup>2</sup>
 |-
-| Valuma-alueen kuvaus || Kilpijärven koko valuma-alueen  pinta-alasta peltojen osuus on noin 19  % ja vesistöjen  osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %.
+| Valuma-alueen kuvaus || Kilpijärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 19 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %.
 |-
 | Järven nykytila  || Kilpijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Syynä ovat erittäin korkeat havaitut levämäärät sekä korkeat ravinnepitoisuudet. Järven rehevöityminen on johtanut alusveden hapettomuuteen ja sisäiseen kuormitukseen.
@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 | Kuormitus- ja muutostekijät || Kilpijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
 |-
-| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksessa metsätaloudessa.
+| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksesta metsätaloudessa.
-Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000  kg/v ).
+Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v ).
 |-
-| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kilpiärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
+| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kilpijärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
 |-
-| Seuranta || Hautajärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).
+| Seuranta || Kilpijärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).
 |}
 Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus