Ero sivun ”Porovesi (04.521.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 4703 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 52,8 km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 4703 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 52,8 km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
| − | | Valuma-alueen kuvaus || Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja | + | | Valuma-alueen kuvaus || Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisten vesistöreittien vedenlaadusta. Poroveden lähivaluma-alue on voimakkaasti rakennettua ja asutettua. Lisäksi ranta-alueet ovat suurelta osin viljeltyjä, joten myös lähivaluma-alueella on vaikutusta järven tilaan. |
|- | |- | ||
| Järven nykytila || Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. | | Järven nykytila || Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. | ||
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %. | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus. Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %. |
|- | |- | ||
| − | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen | + | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta. |
|- | |- | ||
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien. | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien. | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.14
| POROVESI (04.521.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsashumuksiset järvet (Rh) |
| Järven pinta-ala | 2 212 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 5,4 m ja max. 25,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 51 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 4703 km2, lähivaluma-alue 52,8 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisten vesistöreittien vedenlaadusta. Poroveden lähivaluma-alue on voimakkaasti rakennettua ja asutettua. Lisäksi ranta-alueet ovat suurelta osin viljeltyjä, joten myös lähivaluma-alueella on vaikutusta järven tilaan. |
| Järven nykytila | Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus. Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. | Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien.
Poroveden valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
| Seuranta | Porovesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna (Iisalmen reitin yhteistarkkailu). |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
