Ero sivun ”Kauppinen (04.615.1.002)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 09.44

KAUPPINEN (04.615.1.002)
Järvityyppi	Matalat humusjärvet (Mh)
Järven pinta-ala	164 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 2,2 m ja max. 7,3 m
Laskennallinen viipymäaika	117 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	34 km²
Valuma-alueen kuvaus	Kauppisen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 17 %, rakennetun alueen vajaat 7 %. Muu osa alueesta on metsää.
Järven nykytila	Kauppisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tämä näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, korkeina fosfori- ja typpipitoisuuksina sekä näkösyvyyden pienenemisenä. Tila on edelleen heikentynyt edelliseen luokitteluun (2008) verrattuna. Happitilanne on pysynyt kohtuullisena vuonna 1996 alkaneen hapetuksen seurauksena, mutta muutamina viime vuosina happi on käynyt silti vähiin lopputalvella pohjan lähellä.
Kuormitus- ja muutostekijät	Kauppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja kaivostoiminta (sulfaatti- ja typpipitoinen jätevesi kvartsikaivokselta). Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 30 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kinnittää huomiota. Pistekuormituksen osalta tarvittavat toimenpiteet käsitellään ympäristöluvassa. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 19 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Kauppisen valuma-alueella on tehty vuonna 2013 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Nilsiän vesistöreitin alaosan alue" (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 4/2015).
Seuranta	Kauppinen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä klorofyllipitoisuuksia seurataan vuosittain ja pohjaeläimistön tilaa kolmen vuoden välein velvoitetarkkailuna.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 15: / Rivi 15: @@
 | Valuma-alueen kuvaus || Kauppisen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 17 %, rakennetun alueen vajaat 7 %. Muu osa alueesta on metsää.
 |-
-| Järven nykytila  || Kauppisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tämä näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, korkeina fosfori- ja typpipitoisuuksina sekä näkösyvyyden pienenemisenä. Tila on edelleen heikentynyt edelliseen luokitteluun (2008) verrattuna.Happitilanne on pysynyt kohtuullisena vuonna 1996 alkaneen hapetuksen seurauksena, mutta muutamina viime vuosina happi on käynyt silti vähiin lopputalvella pohjan lähellä.
+| Järven nykytila  || Kauppisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tämä näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, korkeina fosfori- ja typpipitoisuuksina sekä näkösyvyyden pienenemisenä. Tila on edelleen heikentynyt edelliseen luokitteluun (2008) verrattuna. Happitilanne on pysynyt kohtuullisena vuonna 1996 alkaneen hapetuksen seurauksena, mutta muutamina viime vuosina happi on käynyt silti vähiin lopputalvella pohjan lähellä.
 |-
 | Kuormitus- ja muutostekijät || Kauppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja kaivostoiminta (sulfaatti- ja typpipitoinen jätevesi kvartsikaivokselta).  Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 30 %.
@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kinnittää huomiota. Pistekuormituksen osalta tarvittavat toimenpiteet käsitellään ympäristöluvassa.
-Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella  (järven a-klorofylli/kokP-suhde on  0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 19 000 kg/v. ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v.
+Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella  (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 19 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v.
 |-
 | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kauppisen valuma-alueella on tehty vuonna 2013 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/103497 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Nilsiän vesistöreitin alaosan alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 4/2015).