Ero sivun ”Korppinen (14.734.1.010)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
p (Suojasi sivun Korppinen (14.734.1.010)/Järvikortti: Viranomaisen ylläpitämä sivu ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))) |
|||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Valuma-alueen kuvaus || Korppisen valuma-alue on pienehkö latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltoa on noin 10 % ja rakennettua aluetta reilut 3 %. Suurin osa valuma-alueesta on metsää. | | Valuma-alueen kuvaus || Korppisen valuma-alue on pienehkö latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltoa on noin 10 % ja rakennettua aluetta reilut 3 %. Suurin osa valuma-alueesta on metsää. | ||
|- | |- | ||
| − | | Järven nykytila || Korppisen ekologinen tila välttävä. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat erittäin korkeat ravinnepitoisuudet ja levämäärä sekä talviaikainen alusveden hapettomuus. Päällysveden typpipitoisuudessa ja väriluvussa nousevaa kehityssuuntaa. | + | | Järven nykytila || Korppisen ekologinen tila on välttävä. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat erittäin korkeat ravinnepitoisuudet ja levämäärä sekä talviaikainen alusveden hapettomuus. Päällysveden typpipitoisuudessa ja väriluvussa nousevaa kehityssuuntaa. |
|- | |- | ||
| Kuormitus- ja muutostekijät || Korppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalouden hajakuormitus ja sisäinen ravinnekuormitus sekä vähäisemmässä määrin metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 60 %. | | Kuormitus- ja muutostekijät || Korppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalouden hajakuormitus ja sisäinen ravinnekuormitus sekä vähäisemmässä määrin metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 60 %. | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus ja huolehtia metsätalouden vesiensuojelusta. | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus ja huolehtia metsätalouden vesiensuojelusta. | ||
| − | Korppisella olisi mahdollista hoitaa järven ravintoketjua teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70). Tehokalastusvaiheen ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin | + | Korppisella olisi mahdollista hoitaa järven ravintoketjua teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70). Tehokalastusvaiheen ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 30 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v. |
|- | |- | ||
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Järven tilan parantamiseksi on suunniteltu aikaisemmin Keiteleen kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökekuksen toimesta alivedenpinnan nostamista, mutta suunnitelmasta on luovuttu hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vettymishaittojen vuoksi. | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Järven tilan parantamiseksi on suunniteltu aikaisemmin Keiteleen kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökekuksen toimesta alivedenpinnan nostamista, mutta suunnitelmasta on luovuttu hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vettymishaittojen vuoksi. | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 10.39
| KORPPINEN (14.734.1.010) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |
| Järven pinta-ala | 182 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 1,0 m ja max. 4,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 33 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 42 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Korppisen valuma-alue on pienehkö latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltoa on noin 10 % ja rakennettua aluetta reilut 3 %. Suurin osa valuma-alueesta on metsää. |
| Järven nykytila | Korppisen ekologinen tila on välttävä. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat erittäin korkeat ravinnepitoisuudet ja levämäärä sekä talviaikainen alusveden hapettomuus. Päällysveden typpipitoisuudessa ja väriluvussa nousevaa kehityssuuntaa. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Korppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalouden hajakuormitus ja sisäinen ravinnekuormitus sekä vähäisemmässä määrin metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 60 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus ja huolehtia metsätalouden vesiensuojelusta.
Korppisella olisi mahdollista hoitaa järven ravintoketjua teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70). Tehokalastusvaiheen ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 30 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Järven tilan parantamiseksi on suunniteltu aikaisemmin Keiteleen kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökekuksen toimesta alivedenpinnan nostamista, mutta suunnitelmasta on luovuttu hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vettymishaittojen vuoksi. |
| Seuranta | Korppisen vedenlaatua ja levästön koostumusta seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
