Ero sivun ”Pitkäjärvi (81.055.1.010)” versioiden välillä
p (päätös lähteeksi) |
|||
| (9 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista sekä Espoon [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven | + | Pitkäjärvi sijaitsee [[Espoo]]n ja [[Vantaa]]n kunnissa [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnassa]]. Pitkäjärven pinta-ala on 1,71 km<sup>2</sup>, korkeutaso 19,2 m, suurin syvyys 5,59 m ja keskisyvyys 2,26 m. Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 900 metriä. |
| + | |||
| + | Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä Espoon [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Järven valuma-alue on 65,8 km<sup>2</sup>. Pitkäjärven laskujoki on [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluva Glimsån, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue. Glimsån alkaa Pitkäjärven eteläosassa olevasta Järvenperä -lahdesta, josta vedet laskevat lopulta [[Espoonlahti|Espoonlahteen]]. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla. | Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla. | ||
| − | Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina | + | Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009–2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja. | + | Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan, särjen ja ruutanan. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa. |
| + | |||
| + | Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja. | ||
Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi. | Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Espoon kaupunginosista Pitkäjärveä reunustavat lounaispuolella Järvenperä, luoteessa Vanhakartano, idässä Laaksolahti (Jupperi ja Lähderanta) ja kaakossa Lippajärven kaupunginosat. | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla ja Jupperissa on ponttoonilaituri tikkailla. Muitakin pieniä vähän käytössä olevia uintirantoja on, Haapaniemen kärjessä, Vantaan kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri. | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärvellä on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä kaikenlaisten moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttäminen kielletty.<ref>Uudenmaan ympäristökeskus: [https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0ahUKEwjKgve34aXPAhVJJpoKHbsPC1AQFggnMAE&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257BF875C833-6061-4512-A310-2EE59E7D8DA9%257D%2F119989&usg=AFQjCNHweZU93m6ozomHsJJDz7_FyqAxBw&cad=rja Päätös DNro 0196L0537] <small>(pdf)</small> 30.6.1997. ymparisto.fi. Viitattu 23.9.2016.</ref> | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_%28Espoo%29 Pitkäjärvi (Espoo)] fi.wikipedia.org | ||
| + | *Vesistöennusteet: [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/81/l810551010y/wqfi.html Espoon Pitkäjärvi] ymparisto.fi | ||
| + | *Kuvia: [http://www.panoramio.com/map/?tag=pitk%C3%A4j%C3%A4rvi#lt=60.255358&ln=24.751511&z=3&k=1&a=1&tab=3&pl=all panoramio.com] | ||
| + | |||
| + | ===Viitteet=== | ||
| + | <references/> | ||
Nykyinen versio 23. syyskuuta 2016 kello 17.30
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 81.055.1.010
Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 171,23 ha
Syvyys: 5,59 m
Keskisyvyys: 2,26 m
Tilavuus: 3 865 530 m³0,00387 km³ <br />3 865 530 000 l <br />
Rantaviiva: 13,07 km13 070 m <br />
Korkeustaso: 19,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Espoo, Vantaa
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi sijaitsee Espoon ja Vantaan kunnissa Uudenmaan maakunnassa. Pitkäjärven pinta-ala on 1,71 km2, korkeutaso 19,2 m, suurin syvyys 5,59 m ja keskisyvyys 2,26 m. Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 900 metriä.
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee Vantaan puolella, Pikkujärven kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä Espoon Kurkijärvestä, josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Järven valuma-alue on 65,8 km2. Pitkäjärven laskujoki on Espoonjoen vesistöön kuuluva Glimsån, jonka varrella on Kvarnbyån lehtopurolaakson luonnonsuojelualue. Glimsån alkaa Pitkäjärven eteläosassa olevasta Järvenperä -lahdesta, josta vedet laskevat lopulta Espoonlahteen.
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.
Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä Espoon kaupungin ympäristövalvonnan sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009–2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan, särjen ja ruutanan. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.
Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Espoon kaupunginosista Pitkäjärveä reunustavat lounaispuolella Järvenperä, luoteessa Vanhakartano, idässä Laaksolahti (Jupperi ja Lähderanta) ja kaakossa Lippajärven kaupunginosat.
Pitkäjärvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla ja Jupperissa on ponttoonilaituri tikkailla. Muitakin pieniä vähän käytössä olevia uintirantoja on, Haapaniemen kärjessä, Vantaan kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.
Pitkäjärvellä on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä kaikenlaisten moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttäminen kielletty.[1]
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Pitkäjärvi (Espoo) fi.wikipedia.org
- Vesistöennusteet: Espoon Pitkäjärvi ymparisto.fi
- Kuvia: panoramio.com
Viitteet
- ↑ Uudenmaan ympäristökeskus: Päätös DNro 0196L0537 (pdf) 30.6.1997. ymparisto.fi. Viitattu 23.9.2016.
