Ero sivun ”Kärkjärvi (14.163.1.013)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kärkjärvestä vuosien 1980-2005 aikana otettujen vesinäytteiden perusteella järven päällysveden fosforipitoisuus ei ole ylittänyt rehevyyden rajaa, 25 μg/l, joten järvi on vain lievästi rehevä. Kärkjärvi kuuluu luokkaan hyvä järvien yleisten käyttökelpoisuusluokitusten perusteella. | ||
| + | |||
| + | Typpipitoisuudet Kärkjärven päällysvedessä ovat pääsääntöisesti olleet rehevälle järvelle tyypillisellä tasolla, lukuunottamatta muutamaa korkeampaa lukemaa vuosina 1987, 2001 ja 2004. Myös Kärkjärven A-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tutkimusjaksolla rehevälle järvelle tyypillisiä. | ||
| + | |||
| + | Kärkjärven kesäajan näkösyvyys on ollut tarkkailuajanjaksolla hyvällä tasolla. Ainoastaan vuosina 2001 ja 2004 järven näkösyvyys on ollut jonkin verran pienempi. | ||
| + | |||
| + | Kesäisin Kärkjärven alusvedessä on esiintynyt lähes täydellistä happikatoa. Happitilanne on ollut paremmalla tasolla talvisin, lukuun ottamatta tason laskua tarkkailujakson viimeisimpinä vuosina, esimerkiksi talvella 2002-2003 hapen kyllästysaste on ollut lähes 0%. | ||
| + | |||
| + | Kärkjärven veden sähkönjohtavuus on pysynyt muuten melko samana, mutta tarkkailujakson viimeisinä vuosina se on hieman kasvanut. Sähkönjohtavuus kertoo suolojen määrästä vedessä, ja se voi kasvaa mm. jätevesien ja lannoitteiden vaikutuksesta. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Kärkjärvessä on harjoitettu pienimuotoista hoitokalastusta vuosina 1996-1999, 2001 ja 2008-2012. | ||
| + | |||
| + | Kärkjärvellä on havaittu esiintyvän melko runsaasti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasammakko viitasammakoita]. Viitasammakko on Suomessa rauhoitettu laji. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 9. heinäkuuta 2015 kello 18.35
Järvi
Nimi: Kärkjärvi
Järvinumero: 14.163.1.013
Vesistöalue: Iso-Kukkasen - Kärkjärven alue (14.163)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 198,56 ha
Syvyys: 10,91 m
Keskisyvyys: 3,4 m
Tilavuus: 6 756 100 m³0,00676 km³ <br />6 756 100 000 l <br />
Rantaviiva: 11,97 km11 970 m <br />
Korkeustaso: 92,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kärkjärvi on läntisessä Nastolassa, Kymijärven vieressä sijaitseva melko iso järvi. Pinta-alaltaan Kärkjärvi on 198,56 ha, ja sen suurin syvyys on 10,91 m. Kärkjärven lähivaluma-alue on pinta-alaltaan 14,45 km2 ja kokonaisvaluma-alue 64,45 km2. Järvi luokitellaan lievästi reheväksi, ja kesäisin sen alusvedessä on huomattu esiintyvän happikatoa.
Nykytila ja suojelu
Kärkjärvestä vuosien 1980-2005 aikana otettujen vesinäytteiden perusteella järven päällysveden fosforipitoisuus ei ole ylittänyt rehevyyden rajaa, 25 μg/l, joten järvi on vain lievästi rehevä. Kärkjärvi kuuluu luokkaan hyvä järvien yleisten käyttökelpoisuusluokitusten perusteella.
Typpipitoisuudet Kärkjärven päällysvedessä ovat pääsääntöisesti olleet rehevälle järvelle tyypillisellä tasolla, lukuunottamatta muutamaa korkeampaa lukemaa vuosina 1987, 2001 ja 2004. Myös Kärkjärven A-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tutkimusjaksolla rehevälle järvelle tyypillisiä.
Kärkjärven kesäajan näkösyvyys on ollut tarkkailuajanjaksolla hyvällä tasolla. Ainoastaan vuosina 2001 ja 2004 järven näkösyvyys on ollut jonkin verran pienempi.
Kesäisin Kärkjärven alusvedessä on esiintynyt lähes täydellistä happikatoa. Happitilanne on ollut paremmalla tasolla talvisin, lukuun ottamatta tason laskua tarkkailujakson viimeisimpinä vuosina, esimerkiksi talvella 2002-2003 hapen kyllästysaste on ollut lähes 0%.
Kärkjärven veden sähkönjohtavuus on pysynyt muuten melko samana, mutta tarkkailujakson viimeisinä vuosina se on hieman kasvanut. Sähkönjohtavuus kertoo suolojen määrästä vedessä, ja se voi kasvaa mm. jätevesien ja lannoitteiden vaikutuksesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kärkjärvessä on harjoitettu pienimuotoista hoitokalastusta vuosina 1996-1999, 2001 ja 2008-2012.
Kärkjärvellä on havaittu esiintyvän melko runsaasti viitasammakoita. Viitasammakko on Suomessa rauhoitettu laji.
