Ero sivun ”Haapajärvi (81.057.1.008)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Haapajärvi on matala, runsasravinteinen ja samea järvi. | + | Haapajärvi on isohko, matala, runsasravinteinen ja samea järvi. |
| + | |||
| + | Järven rantoja ympäröi avarat peltomaisemat. | ||
| + | |||
| + | Koskenoja, Koivistonoja ja Palo-oja laskevat järven pohjoispäätyyn. Vesi virtaa järven eteläpäädystä Pusinojaa pitkin aina Loojärveen asti. | ||
Järvessä on todettu huomattavaa rehevyyttä ilmentäviä fosfori- ja typpipitoisuuksia. | Järvessä on todettu huomattavaa rehevyyttä ilmentäviä fosfori- ja typpipitoisuuksia. | ||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2015 kello 18.41
Järvi
Nimi: Haapajärvi
Järvinumero: 81.057.1.008
Vesistöalue: Mankinjoen valuma-alue (81.057)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 53 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,9 km2 900 m <br />
Korkeustaso: 42,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
9. heinäkuu 2016 11:36
Navalan ladon laituri kau...
Järven erityispiirteet
Haapajärvi on isohko, matala, runsasravinteinen ja samea järvi.
Järven rantoja ympäröi avarat peltomaisemat.
Koskenoja, Koivistonoja ja Palo-oja laskevat järven pohjoispäätyyn. Vesi virtaa järven eteläpäädystä Pusinojaa pitkin aina Loojärveen asti.
Järvessä on todettu huomattavaa rehevyyttä ilmentäviä fosfori- ja typpipitoisuuksia.
Nykytila ja suojelu
Luonnonkuormituksen lisäksi järveä kuormittavat maanviljelys, ranta-asutus ja hevosharrastustoiminta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä on vähän ranta-asutusta ja kulttuurihistoriaalliset Eerikinkartano ja Navalan kartano.
Ei virkistyskäyttöä, koska rehevöityminen ja umpeenkasvaminen vaikeuttavat järvelle pääsyä.
Tarut ja tositarinat
Kirkkonummen vanhimpiin kuuluvat kartanot Koskis ja Navala sijaitsevat Haapajärven rantamaisemissa. Näistä on lähtöisin kylän nimi Koski-Navala.
Keskiajalla nykyinen Koskis vaikutusvaltaisen Grabben rälssisuvun omistuksessa. Sen jälkeen omistajia ovat olleet mm. sotapalveluksistaan aateloidut suvut Silfverbögel ja Tandefelt. Navalan säteri on useimmiten ollut samalla omistajalla kuin Kosken rälssisäteri. 1800-luvun puolivälissä omistajana oli helsinkiläinen kauppias E.J.Silvius. Suomen Kaartin ylilääkäri,valtioneuvos Carl Ferdinand von Wahlberg hankki 1890 omistukseensa molemmat kartanot ja yhdisti ne kiinteistöksi nimeltä Eriksgård poikansa Erikin mukaan.
Kartanoilla oli 1900-luvun alussa monipuolista viljelystoimintaa sekä maidontuotantoa ja sahalaitos, joka toimi aluksi höyrykoneella, sitten lokomobiililla. Erik von Wahlberg kuoli tapaturmaisesti ja C.F. von Wahlberg testamenttasi kiinteistön rakennuksineen ja laajoine maa-alueineen Kirkkonummen kunnalle. von Wahlbergin testamenttilahjoituksen sisältöön perustuen Kirkkonummen kunta perusti Eerikinkartanoon maamieskoulun, joka vihittiin käyttöön 1924. Maamieskoulu lakkautettiin vuonna 1955. Sen jälkeen alueen rakennuksissa on ollut ulkopuolisia vuokralaisia ja Kirkkonummen kunnan eri toimintoja.
Haapajärven kulttuurihistoria-Eerikinpolku
