Ero sivun ”Kodesjärvi (36.034.1.001)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
||
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Kodesjärvi on Karvianjoen sivuhaaran latvajärvi. Järven valuma-alue on vähäinen. Ranta-alueet ovat alavia, avovesialue on luhtasoiden ympäröimä. Etenkin järven pohjoispäässä on hyvin kehittynyt järvikortteen muodostama korteluhta, joka muuttuu rantaan päin mentäessä sara- ja ruoholuhdaksi ja edelleen luhtanevaksi. Luhtaiset suot vaihettuvat vähitellen puustoisiksi rämeiksi. Kodesjärvi on humuspitoinen järvi | + | Kodesjärvi on Karvianjoen sivuhaaran latvajärvi. Järven valuma-alue on vähäinen. Ranta-alueet ovat alavia, avovesialue on luhtasoiden ympäröimä. Etenkin järven pohjoispäässä on hyvin kehittynyt järvikortteen muodostama korteluhta, joka muuttuu rantaan päin mentäessä sara- ja ruoholuhdaksi ja edelleen luhtanevaksi. Luhtaiset suot vaihettuvat vähitellen puustoisiksi rämeiksi. Kodesjärvi on humuspitoinen järvi ja avovedessä on paikoin runsasta vitakasvillisuutta. Ympäröiviltä viljelysmailta huuhtoutuu ravinteita järveen, joten suojaisissa paikoissa on hieman pikkulimaskaa ja ruopatussa lasku-uomassa järven eteläpäässä runsaasti kilpukkaa. Ojitukset järven pohjois- ja eteläpäässä eivät ole vaikuttaneet soiden vesitalouteen. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | Kodesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kohde on kuitenkin toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Alueella sijaitsevien lajien rauhoitus tapahtuu maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Sara- ja ruoholuhdan valtalajeja ovat osmankäämi, pullosara ja kurjenjalka. Luhtanevalla kasvavat mm. pullosara, mutasara, tupasvilla, raate, terttualpi, pyöreälehtikohokki ja karpalo. Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : | ||
+ | mustatiira, ruskosuohaukka, laulujoutsen, kuikka, kurki, pikkulokki, uivelo, mustakurkku-uikku, luhtahuitti, kalatiira, liro | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Rivi 13: | Rivi 16: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kodesjarvi%286850%29 Ympäristö.fi] |
Nykyinen versio 11. elokuuta 2015 kello 11.38
Järvi
Nimi: Kodesjärvi
Järvinumero: 36.034.1.001
Vesistöalue: Kodesjoen valuma-alue (36.034)
Päävesistö: Karvianjoki (36)
Perustiedot
Pinta-ala: 98,74 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,76 km5 760 m <br />
Korkeustaso: 94,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Isojoki
Maakunta: Etelä-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kodesjärvi on Karvianjoen sivuhaaran latvajärvi. Järven valuma-alue on vähäinen. Ranta-alueet ovat alavia, avovesialue on luhtasoiden ympäröimä. Etenkin järven pohjoispäässä on hyvin kehittynyt järvikortteen muodostama korteluhta, joka muuttuu rantaan päin mentäessä sara- ja ruoholuhdaksi ja edelleen luhtanevaksi. Luhtaiset suot vaihettuvat vähitellen puustoisiksi rämeiksi. Kodesjärvi on humuspitoinen järvi ja avovedessä on paikoin runsasta vitakasvillisuutta. Ympäröiviltä viljelysmailta huuhtoutuu ravinteita järveen, joten suojaisissa paikoissa on hieman pikkulimaskaa ja ruopatussa lasku-uomassa järven eteläpäässä runsaasti kilpukkaa. Ojitukset järven pohjois- ja eteläpäässä eivät ole vaikuttaneet soiden vesitalouteen.
Nykytila ja suojelu
Kodesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kohde on kuitenkin toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Alueella sijaitsevien lajien rauhoitus tapahtuu maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sara- ja ruoholuhdan valtalajeja ovat osmankäämi, pullosara ja kurjenjalka. Luhtanevalla kasvavat mm. pullosara, mutasara, tupasvilla, raate, terttualpi, pyöreälehtikohokki ja karpalo. Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : mustatiira, ruskosuohaukka, laulujoutsen, kuikka, kurki, pikkulokki, uivelo, mustakurkku-uikku, luhtahuitti, kalatiira, liro