Onkamaanjärvi (11.006.1.022)

16 630 m <br />

Onkamaanjärvi on melko iso järvi Virojoki (11) -päävesistössä. Se sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Onkamaanjärvi
Järvinumero: 11.006.1.022
Vesistöalue: Onkamaanjoen valuma-alue (11.006)
Päävesistö: Virojoki (11)

Perustiedot

Pinta-ala: 144,72 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 16,63 km16 630 m <br />
Korkeustaso: 26,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hamina
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Onkamaanjärvi sijaitsee Haminassa, entisen Vehkalahden kunnan alueella. Se on muodoltaan rikkonainen ja erillisen osan, Haudansyvän, katsotaan kuuluvaksi osaksi sitä. Se kuuluu Virojoen vesistöön ja on valuma-alueeltaan pieni. Onkamaanjärvi laskee Onkamaanjokea pitkin Virojokeen. Järven matalat lahdet ovat kasvillisuuden täyttämiä, pääosin Järvikortetta. Haudansyvän pohjoispäässä on jylhä ja jyrkkä rantamäki. Järven pinta-ala on 148 ha ja sillä on paljon rantaviivaa, vajaa 17 km. Onkamaanjärvi ja Haudansyvä ovat yhteydessä toisiinsa kahden kapean salmen kautta. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys mahdollisesti noin 1 m.

Onkamaanjärveä säännöstellään lasku-uoman ylittävän sillan yhteydessä olevalla järkestelypadolla.

Maisema Kotolahdelta. Onkamaanjärven rannat ovat runsaan kasvillisuuden valtaamat.

Nykytila ja suojelu

Järven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Se on vedenlaadultaan heikko. Järvi on lisäksi jonkin verran rehevöitynyt ja varsinkin talvisin on ollut paikoin havaittavissa ongelmia alusveden happipitoisuuden kanssa. Suurin ongelma on ollut alhainen pH, se on ollut paikoin jopa alle 6.

Onkamaanjärven pintaa on laskettu ja se on sen myötä kasvamassa umpeen. Jotta umpeenkasvu hidastuisi, tulisi järven vedenpintaa nostaa. Järven tilaa saataisiin kohennettua myös vähentämällä sen ulkoista- ja sisäistäkuormitusta. Onkamaanjärven tilan kohenemisella olisi suoria vaikutuksia myös sen alapuolisiin jokivesistöihin.

Onkamaanjärvi ja Haudansyvä ovat Natura 2000-aluetta ja kuuvat valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Kymijoen alueella on alkanut yhdeksän järven kunnostushanke. Haminasta mukana ovat Kannusjärvi ja Onkamaanjärvi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kaksivuotinen hanke selvittää järvien nykyisen kunnon ja tekee järville kunnostussuunnitelmat yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa. Tutkimustyö on alkanut jo kesällä 2013, jolloin järvistä on otettu vesinäytteitä ja tehty koekalastuksia. Vuosina 2013–2014 toimivan järvikunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 229 000 euroa. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Onkamaanjärven kalasto koostuu pääosin särkikaloista, hauista ja ahvenista. Järvessä on myös mainittu olevan voimakas ruutanakanta. Kalaistutuksia ei ole mainittavammin tehty. Niitä ei kannata tehdä ennenkuin järven tila on saatu kohenemaan. (Kuisma 2007.)Koekalastuksessa särkikalojen osuus oli 83 % ja petokalojen osuus oli heikko. Koekalastuksessa saatiin isoja suutareita. Suutarien ja ruutanoiden runsas osuus saaliista ilmentää heikkoja happioloja. paikallisten mukaan järvellä onkin tapahtunut kalakuolemia.

Järvi on nykytilassaan oiva lintujärvi. Varsinkin vesi-, ruovikko- ja luhtalinnut viihtyvät järven kosteikoissa. Siellä tavattuja lintuja ovat mm. kurki, kaulushaikara, kuikka, liro, laulujoutsen, luhtahuitti, pikkujoutsen, ruisrääkkä ja ruskosuohaukka.

Onkamaanjärvellä esiintyy rauhoitettuja lampikorentolajeja: täplälampikorento, sirolampikorento ja lummelampikorento.

Järven rannoilla kasvavat pensaikot ja vesikasvillisuus tarjoavat linnuille runsaasti suojaisia pesimis- ja suojapaikkoja. Pinnanlaskujen seurauksena järven matalat lahdet ovat pitkälti umpeenkasvaneita. Myös järven osat toisiinsa yhdistävät salmet ovat kasvaneet umpeen. Järven länsiosan vesijättömaa on muuttunut luhtanevaksi ja saravaltaiseksi avoluhdaksi. Näillä länsialueen kasvupaikoilla viihtyvät rahkasammal, sarat, järvikorte, kurjenjalka, raate, suovehka ja leveäosmankäämi. Itaosassa vesijättömaa on kehittynyt ruovikoksi ja ruokovaltaiseksi avoluhdaksi. Itäosa on selvästi ruovikkoisempää kuin länsiosa. Alueella viihtyvät myrkkykeiso, nevaimarre, rantayrtti, suoputki, rentukka, rantamatara ja suovehka. Avovedessä koko alueella kasvaa konnanulpukkaa, uistinvitaa ja pohjanlummetta. Uposkasveista esiintyvät ahvenvita. Järvellä on havaittu myös isovesiherne ja pikkulimaska. Onkamaanjärvellä tavattavat kasvilajit ilmentävät pääasiassa keskirehevää - rehevää kasvupaikkaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannoilla on runsaasti asutusta ja maataloutta. Järven rannalla on Onkamaan kylä, jossa on ollut asutusta tiettävästi 1500-luvulta asti. Järvellä on merkittävää maisema-arvoa kyläalueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Virkistyskäyttöä, kuten uimista ja veneilyä, ei voi juurikaan harrastaa järven mataluuden ja umpeenkasvaneisuuden takia. Järvellä harrastetaan jonkin verran kotitarvekalastusta, mutta järven kaloissa on ollut makuhaittoja.

Onkamaanjärven ja Haudansyvän ympäristössä on runsaasti maataloutta.

Aiheesta muualla

• Kuisma, Markku 2007. Summa-, Vehka- ja Virojoen Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry
• Haminan Onkamaanjärven kunnostussuunnitelma sisältää runsaasti yksityiskohtaista tutkimustietoa Onkamaanjärven tilasta
• Onkamaanjärven niittosuunnitelma
• Onkammanjärven hoitokalastussuunnitelma
• Onkamaanjärven llr-kuormitusvaikutusmallinnus