Ero sivun ”Hirvijärvi (35.521.1.004)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Hirvijärvi on matala ja rehevä järvi, jonka rantoja kiertää vahva ruovikko. | + | Hirvijärvi sijaitsee Hirvilahden kylän kaakkoispuolella ja laskee vetensä Kyrösjärven Viljakkalanselkään. Hirvijärven valuma-alue koostuu pääosin metsästä ja pellosta. Valuma-alueen latvoilla on myös jonkin verran suota. Järven rannoilla ei sijaitse peruskartan mukaan lainkaan vapaa-ajan asutusta. Valuma-alueella on kuitenkin jonkin verran haja-asutusta. |
| + | |||
| + | Hirvijärvi on matala ja rehevä järvi, jonka rantoja kiertää vahva ruovikko. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 5,1 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 171 vrk | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Hirvijärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990. | ||
| + | |||
| + | Hirvijärven vesi on lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleimaa voidaan luonnehtia vahvaksi. Veden happamuustaso on maatalousvaltaisille alueille ominaisesti normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli pelloilta tulevasta kuormituksesta huolimatta järvivesien normaalilla tasolla. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli talvella 1990 reheville vesille ominainen, mutta fosforipitoisuus ylitti rehevien vesien raja-arvon (30 µg/l) vain lievästi. Typpipitoisuus ylitti järvivesien luonnontason noin 1,5-kertaisesti. Kesäisin fosforipitoisuus on yleensä hiukan suurempi kuin talvella, ja onkin todennäköistä, että Hirvijärvi on kesäisin selvemmin rehevässä tuotantotyypissä. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne oli talvella varsin hyvä. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, vaikka hapen kyllästysaste olikin laskenut jonkun verran runsashumuksisuuden ja melko korkean rehevyystason takia. Pohjan lähellä happipitoisuus oli 4,4 mg/l, mitä voidaan pitää hyvänä. Lopputalvea kohden happitilanne on luonnollisesti tästä heikentynyt, mutta se on pysynyt lopputalvellakin todennäköisesti hyvänä. Kesäajan happitilanteesta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. | ||
| + | |||
| + | Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella melko hyvin. Vedenlaatu on kuitenkin hyvin lähellä tyydyttävää laatuluokkaa. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso sekä runsashumuksisuus. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka | + | Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka. |
| + | |||
| + | Järven linnusto on runsasta ja se on etenkin erinomainen ruskosuohaukan pesintäalue. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.08
Järvi
Nimi: Hirvijärvi
Järvinumero: 35.521.1.004
Vesistöalue: Kyrösjärven lähialue (35.521)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 20,09 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,6 km2 600 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hirvijärvi sijaitsee Hirvilahden kylän kaakkoispuolella ja laskee vetensä Kyrösjärven Viljakkalanselkään. Hirvijärven valuma-alue koostuu pääosin metsästä ja pellosta. Valuma-alueen latvoilla on myös jonkin verran suota. Järven rannoilla ei sijaitse peruskartan mukaan lainkaan vapaa-ajan asutusta. Valuma-alueella on kuitenkin jonkin verran haja-asutusta.
Hirvijärvi on matala ja rehevä järvi, jonka rantoja kiertää vahva ruovikko.
Maksimisyvyys: 5,1 m
Veden keskiviipymä: 171 vrk
Nykytila ja suojelu
Hirvijärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 1990.
Hirvijärven vesi on lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleimaa voidaan luonnehtia vahvaksi. Veden happamuustaso on maatalousvaltaisille alueille ominaisesti normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli pelloilta tulevasta kuormituksesta huolimatta järvivesien normaalilla tasolla.
Ravinnetaso oli talvella 1990 reheville vesille ominainen, mutta fosforipitoisuus ylitti rehevien vesien raja-arvon (30 µg/l) vain lievästi. Typpipitoisuus ylitti järvivesien luonnontason noin 1,5-kertaisesti. Kesäisin fosforipitoisuus on yleensä hiukan suurempi kuin talvella, ja onkin todennäköistä, että Hirvijärvi on kesäisin selvemmin rehevässä tuotantotyypissä.
Happitilanne oli talvella varsin hyvä. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, vaikka hapen kyllästysaste olikin laskenut jonkun verran runsashumuksisuuden ja melko korkean rehevyystason takia. Pohjan lähellä happipitoisuus oli 4,4 mg/l, mitä voidaan pitää hyvänä. Lopputalvea kohden happitilanne on luonnollisesti tästä heikentynyt, mutta se on pysynyt lopputalvellakin todennäköisesti hyvänä. Kesäajan happitilanteesta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.
Hirvijärvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella melko hyvin. Vedenlaatu on kuitenkin hyvin lähellä tyydyttävää laatuluokkaa. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso sekä runsashumuksisuus.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka.
Järven linnusto on runsasta ja se on etenkin erinomainen ruskosuohaukan pesintäalue.
