Ero sivun ”Tuusjärvi (14.173.1.001)” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Tuusjärven luontainen järvityyppi olisi matala humusjärvi ja hyvin lyhyt viipymäinen järvi. Sen ongelmana on mataloituminen ja umpeenkasvu. Tämä johtuu valuma-alueelta tulevasta kiintoaineskuormituksesta sekä lisääntyvän kasvimassan tuottamasta lietteestä. Tiheät ruovikot muodostavat paikon ruokoturvetta, jonka johdosta järven pinta-ala pienenee. Tämä muutos on erityisen nopeaa järven itärannalla. | ||
| + | |||
| + | Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Tuusjärvi on merkitty suojelualueeksi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Kokekalastamalla on saatu selville, että Tuusjärvessä tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, ruutana, lahna, sorva, särki, pasuri, made, hauki ja salakka. Järveen on istutettu 2000-luvulla planktonsiikaa ja karppeja. Paikallisten mukaan järven saaliskaloihin kuuluu myös suutari. | ||
| + | |||
| + | Tuusjärvi on arvokas lintuvesi ja siellä pesivät mm. laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Muita järvellä tavattuja lintulajeja ovat mm. kaulushaikara, luhtahuitti ja rytikerttunen. Lintujen muuttoaikaan järvi on merkittävä levähdysalue. | ||
| + | |||
| + | Tuusjärvellä tavataan rauhoitettuja lampikorentolajeja: täplälampikorento, sirolampikorento ja lummelampikorento. Järvi saattaa myös olla rauhoitetun viitasammakon elinympäristö. | ||
| + | |||
| + | Järven länsipuolella kasvillisuuden valtalajeja ovat järviruoko ja järvikorte muodostaen laajalle ulottuvia kasvustoja Siellä viihtyy myös uistinvita runsaslukuisena. Järven itäosissa kasvaa mm. järviruoko, järvikaisla, järvikorte, ulpukka ja piuru. Tuusjärvellä esiintyviä uposkasveja ovat pikkupalpakko, kiehkura- ja ruskoärviä. Järvessä kasvaa myös pohjanlumme. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Tuusjärven rannoilla on jonkin verran loma- ja vakituista asutusta. Järvellä on paikallisille lähinnä ja maisema- ja virkistysarvoa. Sen mataluus ja laajat vesikasvustot kuitenkin rajoittavat järvessä uimista ja veneilyä. Järven mataluudesta johtuen Tuurjärvessä kalastetaan lähinnä katiskoilla. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tuusjärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf Heinolan Tuusjärven kunnostussuunnitelma] | ||
| + | *[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tuusjärvi_HKS.pdf Tuusjärven hoitokalastussuunnitelma] | ||
| + | *[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tuusjärvi_Niitto.pdf Tuusjärven niittosuunnitelma] | ||
| + | *[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Tuusjärvi_LLR.pdf Tuusjärven llr-kuormitusvaikutusmallinnus] | ||
Nykyinen versio 12. elokuuta 2015 kello 15.25
Järvi
Nimi: Tuusjärvi
Järvinumero: 14.173.1.001
Vesistöalue: Tuusjärven valuma-alue (14.173)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 56,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,73 km4 730 m <br />
Korkeustaso: 78,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Heinola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Tuusjärvi sijaitsee Heinolassa Lusin kylässä ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Sen pinta-ala on 56,6 ha ja rantaviivan pituudeksi kertyy 4,7 km. Järvessä on kuusi pientä saarta. Näistä kaksi suurinta jakaa järven kahteen osaan yhdessä Saviniemen kanssa. Syvyydeltään tämä järvi on hyvin matala. Syvin kohta saattaisi olla vain noin 1,2 - 1,4 m. Keskisyvyys on todennäköisesti alle 1 m. Järven laskennallinen viipymä on erittäin lyhyt johtuen sen suuresta valuma-alueesta (9781 ha) ja järven itsensä pienestä tilavuudesta. Tuusveden vedet laskevat Ala-Rääveliin ja sieltä edelleen Konninveteen. Maankäytöltään Tuusjärven valuma-alue on metsätalousvaltaista. Peltoalan osuus valuma-alueesta on noin 5 %.
Tuusjärvi ei ole säännöstelyn piirissä. Havaintojen mukaan sen vedenpinnankorkeus vaihtelee paljon. Tulva-aikaan vesi voi olla hyvinkin korkealla kun taas kesäisin veden pinnan lasku voi olla niin suuri, että se haittaa virkistyskäyttöä ja edesauttaa umpeenkasvua.
Nykytila ja suojelu
Tuusjärven luontainen järvityyppi olisi matala humusjärvi ja hyvin lyhyt viipymäinen järvi. Sen ongelmana on mataloituminen ja umpeenkasvu. Tämä johtuu valuma-alueelta tulevasta kiintoaineskuormituksesta sekä lisääntyvän kasvimassan tuottamasta lietteestä. Tiheät ruovikot muodostavat paikon ruokoturvetta, jonka johdosta järven pinta-ala pienenee. Tämä muutos on erityisen nopeaa järven itärannalla.
Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Tuusjärvi on merkitty suojelualueeksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kokekalastamalla on saatu selville, että Tuusjärvessä tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, ruutana, lahna, sorva, särki, pasuri, made, hauki ja salakka. Järveen on istutettu 2000-luvulla planktonsiikaa ja karppeja. Paikallisten mukaan järven saaliskaloihin kuuluu myös suutari.
Tuusjärvi on arvokas lintuvesi ja siellä pesivät mm. laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Muita järvellä tavattuja lintulajeja ovat mm. kaulushaikara, luhtahuitti ja rytikerttunen. Lintujen muuttoaikaan järvi on merkittävä levähdysalue.
Tuusjärvellä tavataan rauhoitettuja lampikorentolajeja: täplälampikorento, sirolampikorento ja lummelampikorento. Järvi saattaa myös olla rauhoitetun viitasammakon elinympäristö.
Järven länsipuolella kasvillisuuden valtalajeja ovat järviruoko ja järvikorte muodostaen laajalle ulottuvia kasvustoja Siellä viihtyy myös uistinvita runsaslukuisena. Järven itäosissa kasvaa mm. järviruoko, järvikaisla, järvikorte, ulpukka ja piuru. Tuusjärvellä esiintyviä uposkasveja ovat pikkupalpakko, kiehkura- ja ruskoärviä. Järvessä kasvaa myös pohjanlumme.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuusjärven rannoilla on jonkin verran loma- ja vakituista asutusta. Järvellä on paikallisille lähinnä ja maisema- ja virkistysarvoa. Sen mataluus ja laajat vesikasvustot kuitenkin rajoittavat järvessä uimista ja veneilyä. Järven mataluudesta johtuen Tuurjärvessä kalastetaan lähinnä katiskoilla.
