Ero sivun ”Pyhäjärvi (14.221.1.080)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. | + | Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. Keväällä rupikonnat kutevat ainakin venevalkaman kohdalla. Kesällä 2017 oli runsaasti nuijapäitä, joiden muodonmuutos tuotti mahtavan ilmiön, kun pikkusammakot nousivat kasapäittäin maalle. |
| − | Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa | + | Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi. Yksi lokkipari pesii karilla. Vuonna 2017 lokin pesintä epäonnistui. Tiira yritti pesiä lokin jälkeen, mutta pesällä nähtiin jokin kanahaukan kokoinen petolintu. Poikasia ei näkynyt kummaltakaan linnulta. Lintujen lähdettyä pesä tarkastettiin. Siellä oli kaksi lokin munaa ja yksi tiiran muna. |
| − | Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia. | + | Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia. Majava ei kuitenkaan ole asettunut pysyvästi Pyhäjärvelle. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 13. syyskuuta 2022 kello 02.13
Järvi
Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 14.221.1.080
Vesistöalue: Päijänteen lähialue (14.221)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 22,97 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,32 km2 320 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuhmoinen
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.
Nykytila ja suojelu
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. Keväällä rupikonnat kutevat ainakin venevalkaman kohdalla. Kesällä 2017 oli runsaasti nuijapäitä, joiden muodonmuutos tuotti mahtavan ilmiön, kun pikkusammakot nousivat kasapäittäin maalle.
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi. Yksi lokkipari pesii karilla. Vuonna 2017 lokin pesintä epäonnistui. Tiira yritti pesiä lokin jälkeen, mutta pesällä nähtiin jokin kanahaukan kokoinen petolintu. Poikasia ei näkynyt kummaltakaan linnulta. Lintujen lähdettyä pesä tarkastettiin. Siellä oli kaksi lokin munaa ja yksi tiiran muna.
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia. Majava ei kuitenkaan ole asettunut pysyvästi Pyhäjärvelle.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.
Tarut ja tositarinat
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa.
Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta.
Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.
Aiheesta muualla
Kalapaikka [1]
