Ero sivun ”Valkeinen (04.272.1.097)” versioiden välillä

Nykyinen versio 7. marraskuuta 2024 kello 17.42

Valkeinen on melko pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Valkeinen
Järvinumero: 04.272.1.097
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 9,88 ha
Syvyys: 9,2 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,4 km1 400 m <br />
Korkeustaso: 98 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

24. marraskuu 2024
Pysyvä jääpeite alkoi
Keskustan Valkeisen uimaranta

20. marraskuu 2024
Osittain jäässä
Keskustan Valkeisen uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Valkeinen on melko pieni järvi Vuoksen vesistössä Niiralan, Hatsalan ja Haapaniemen kaupunginosissa Kuopion keskustan laitamalla Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Valkeisen pinta-ala on 9,8 ha, keskisyvyys 5,5 m, suurin syvyys 9 m, tilavuus 520 000 m³, laskennallinen keskivirtaama 4 l/s ja laskennallinen viipymäaika 3,88 vuotta.

Valkeisen valuma-alueen pinta-ala on 57 ha. Sen lähialueella on asuin-, palvelu, liikenne- ja viheralueita.

Valkeiseen vesiä tulee pohjan lähteistä ja viidestä hulevesiviemäristä, joista kaksi on näkyvillä. Valkeisesta on lähtenyt puro Kuopionlahteen Etelä-Kallaveteen, joka on sittemmin täytetty ja muutettu hulevesiviemäriksi.

Nykytila ja suojelu

Valkeisen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen pintavedenlaatu on hyvä. Valkeisen alusvedessä esiintyy ajoittain hapettomuutta, ja lampi kärsii sisäisestä kuormituksesta.

Valkeista on hapetettu epäsäännölisesti vuodesta 1981 alkaen, talviaikainen hapettaminen alkoi vuonna 2000 ja ympärivuotinen hapettaminen vuonna 2006. Vesikasvillisuutta on poistettu lammesta vuosina 2005, 2009 ja 2017.

Valkeisen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Valkeisen kalastoon kuuluu ahven, hauki, särki, salakka, suutari, ruutana ja istutettuina kirjolohi, siika ja siperiansampi (istutettu yhteensä 20 kpl vuosina 2012 ja 2014).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Valkeisen rannalla sijaitsee Valkeisenpuisto ja yleinen uimaranta. Lisäksi Valkeisen ympäristö on suosittu ajanviettopaikka.

Valkeisen rannat rakennettiin lähes nykyiseen muotoon 1950-luvulla. Vuonna 2002 Valkeisen pohjoisosaa ruopattiin ja länsirantaa täytettiin puistoalueen saneerauksen yhteydessä.

Valkeinen on Kuopion kaupungin vapakalastusaluetta.

Tarut ja tositarinat

Järven puhekielessä käytettävä nimi on Valkeisenlampi. 1800-luvulla järven nimi on ollut Walkeinen. Kertomuksissa sodan aikana järveen olisi osunut useita neuvostoliittolaisten ilmapommeja, joita on sittemmin etsitty useaan otteeseen.

Aiheesta muualla

Valkeisen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 91–92. Kuopion kaupunki.
Malinen, Markku: Pikkulampeen Kuopion keskustassa istutettiin vuosia sitten parikymmentä sampea – koekalastus paljasti, että ne viihtyvät siellä hyvin Yle.

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
+'''Valkeinen''' on melko pieni järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] Niiralan, Hatsalan ja Haapaniemen kaupunginosissa [[Kuopio]]n keskustan laitamalla [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].
 ==Järven erityispiirteet==
-Valkeinen on järvi Niiralan kaupunginosassa [[Kuopio]]n keskustan laitamalla. Valkeisen pinta-ala on 9,9&nbsp;ha, keskisyvyys on 5,5&nbsp;metriä, suurin syvyys on 9,5&nbsp;metriä ja tilavuus 520&nbsp;000&nbsp;m<sup>3</sup>.
+Valkeisen pinta-ala on 9,8 ha, keskisyvyys 5,5 m, suurin syvyys 9 m, tilavuus 520 000 m<sup>3</sup>, laskennallinen keskivirtaama 4 l/s ja laskennallinen viipymäaika 3,88 vuotta.
-Järven valuma-alueen pinta-ala on 57&nbsp;ha. Valuma-alue koostuu rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Valkeiseen laskee 5 hulevesiviemäriä. Valkeisesta on lähtenyt puro Kuopionlahteen [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveteen]], joka on sittemmin täytetty ja osittain muutettu hulevesiviemäriksi. Järven pohjassa on useita lähteitä. Valkeisen laskennallinen viipymä on 7 vuotta, eli erittäin pitkä.
+Valkeisen valuma-alueen pinta-ala on 57 ha. Sen lähialueella on asuin-, palvelu, liikenne- ja viheralueita.
+Valkeiseen vesiä tulee pohjan lähteistä ja viidestä hulevesiviemäristä, joista kaksi on näkyvillä. Valkeisesta on lähtenyt puro Kuopionlahteen [[Kallavesi (yhd.)|Etelä-Kallaveteen]], joka on sittemmin täytetty ja muutettu hulevesiviemäriksi.
 ==Nykytila ja suojelu==
-Valkeisen vedenlaatu on melko hyvä. Pohjan lähellä on ajoittain ollut hapettomuutta, mikä on aiheuttanut sisäistä kuormitusta. Viime vuosien kesäiset ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat lievästi rehevien vesien luokkaa.
+Valkeisen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen pintavedenlaatu on hyvä. Valkeisen alusvedessä esiintyy ajoittain hapettomuutta, ja lampi kärsii sisäisestä kuormituksesta.
+Valkeista on hapetettu epäsäännölisesti vuodesta 1981 alkaen, talviaikainen hapettaminen alkoi vuonna 2000 ja ympärivuotinen hapettaminen vuonna 2006. Vesikasvillisuutta on poistettu lammesta vuosina 2005, 2009 ja 2017.
-Vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien. Sedimenttitutkimukset on tehty vuosina 2007 ja 2011. Järveä on hapetettu vuodesta 1981 alkaen. Vesikasvillisuutta on poistettu 2000-luvun puolivälistä alkaen vuosittain. Järveä ruopattiin vuonna 2002.
+Valkeisen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
-Kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, salakka, suutari, ruutana, siika ja istutettuina kirjolohi ja siperiansampi.
+Valkeisen kalastoon kuuluu ahven, hauki, särki, salakka, suutari, ruutana ja istutettuina kirjolohi, siika ja siperiansampi (istutettu yhteensä 20 kpl vuosina 2012 ja 2014).
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
-Valkeisen rannalla sijaitsee Valkeisenpuisto ja [[Valkeinen (04.272.1.097)/Keskustan Valkeisen uimaranta|yleinen uimaranta]]. Lisäksi Valkeinen on suosittu ajanviettopaikka ja sen takia järvessä on poliisin valvontakamera. Valkeisen rannat rakennettiin lähes nykyiseen muotoon 1950-luvulla, vuonna 2002 länsirantaa täytettiin puistoalueen saneerauksen yhteydessä. Valkeinen on Kuopion kaupungin vapaakalastusaluetta.
+Valkeisen rannalla sijaitsee Valkeisenpuisto ja [[Valkeinen (04.272.1.097)/Keskustan Valkeisen uimaranta|yleinen uimaranta]]. Lisäksi Valkeisen ympäristö on suosittu ajanviettopaikka.
+Valkeisen rannat rakennettiin lähes nykyiseen muotoon 1950-luvulla. Vuonna 2002 Valkeisen pohjoisosaa ruopattiin ja länsirantaa täytettiin puistoalueen saneerauksen yhteydessä.
+Valkeinen on Kuopion kaupungin vapakalastusaluetta.
 ==Tarut ja tositarinat==
-Järven puhekielessä käytettävä nimi on Valkeisenlampi. 1800-luvulla järven nimi on ollut Walkeinen. Kertomuksissa sodan aikana järveen olisi osunut useita neuvostoliittolaisten ilmapommeja.
+Järven puhekielessä käytettävä nimi on Valkeisenlampi. 1800-luvulla järven nimi on ollut Walkeinen. Kertomuksissa sodan aikana järveen olisi osunut useita neuvostoliittolaisten ilmapommeja, joita on sittemmin etsitty useaan otteeseen.
 ==Aiheesta muualla==
-*[http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=b32b3e79-f812-44dd-85b6-243f6f044081&groupId=12141 Valkeisen lampikortti] ''Lampi ja lahtikortit'' s.16 Kuopion kaupunki
+*[https://www.kuopio.fi/uploads/2023/03/lampi-ja-lahtikortit-2019-2023.pdf Valkeisen lampikortti] ''Lampi- ja lahtikortit'', s. 91–92. Kuopion kaupunki.
-*[http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/valkeisenlampi Valkeisenlampi] Kuopin kaupunki
+*Malinen, Markku: [https://yle.fi/a/3-10951021 Pikkulampeen Kuopion keskustassa istutettiin vuosia sitten parikymmentä sampea – koekalastus paljasti, että ne viihtyvät siellä hyvin] Yle.