Ero sivun ”Iso Tervajärvi (35.577.1.001)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Maksimisyvyys: 8,9 m | Maksimisyvyys: 8,9 m | ||
| + | |||
Veden keskiviipymä: 28 vrk | Veden keskiviipymä: 28 vrk | ||
| − | <small>© Kokemäenjoen vesistön | + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Turvetuotannon harjoittamisesta huolimatta Iso Tervajärvi ei kuulu säännöllisen veden laadun seurannan piiriin, vaan veden laatu on tutkittu vain vuosina 1989, 1994 ja 2011. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne oli talvella 1994 tyydyttävällä tasolla, sillä happi oli kulunut lähes loppuun pohjan läheltä. Talvella 1989 happitilanne oli parempi ja sitä voitiin pitää jopa varsin hyvänä. Talvella 2011 happitilanne oli korkeintaan tyydyttävää tasoa, sillä happivaje oli pintavedessä tuntuva. Aivan syvimmästä vesikerroksesta on käytettävissä tutkimustuloksia vain vuodelta 1994. Myöskään kesätilanteesta ei ole tietoa. Käytettävissä olevien tulosten perusteella Ison Tervajärven happitalous voidaan arvioida kokonaisuutena tyydyttäväksi. | ||
| + | |||
| + | Veden erittäin tumma väri ja voimakas humusleima osoittavat Ison Tervajärven kuuluvan suojärviin, joissa lisäksi veden pH on alhainen. Happamat veden virtaavat Isosta Tervajärvestä edelleen Aurejärveen, jonka selkävesillä veden happamuustaso on pysynyt vielä muikulle riittävänä. Päällysvedestä mitatut fosforipitoisuudet ovat osoittaneet merkittävää rehevöitymistä. Runsas humuksen määrä on kohottanut myös typpipitoisuutta luonnontasoa suuremmaksi. Talvella 2011 fosforipitoisuudet olivat aiempaa pienemmät, mikä selittyi talven 2011 sääolosuhteilla, sillä valumat olivat talven kuluessa keskimääräistä pienemmät pakkaskelien vuoksi. Rehevyysongelmia voi esiintyä myös kesäaikana. | ||
| + | |||
| + | Ison Tervajärven tilaa voidaan pitää virkistyskäytön kannalta lähinnä välttävänä. Virkistyskelpoisuutta alentavat suuri humuksen määrä, kohonnut rehevyystaso sekä etenkin kala- ja raputalouden osalta myös veden alhainen happamuustaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 09.23
Järvi
Nimi: Iso Tervajärvi
Järvinumero: 35.577.1.001
Vesistöalue: Tervajärven valuma-alue (35.577)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 18,22 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,46 km3 460 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso Tervajärvi sijaitsee, Kurun suuriin vesistöihin kuuluvan, Aurejärven pohjoispään tuntumassa vesistöalueella nro 35.577. Valuma-alueen koko ennen Aurejärveä on 25,63 km², joka muodostuu suurelta osin Iso Tervajärven valuma-alueesta (noin 24,5 km²).
Valuma-alueella on metsää, suota ja pienempiä järviä sekä järven länsipuolella pieniä peltolaikkuja ja pohjoispuolella myös turvetuotantoaluetta. Viimeksi mainitun Vapo Oy:n Talasnevan turvetuotantoalueen tuotantokuntoisen alueen pinta-ala on nykyisellään runsaat 60 ha ja siltä tulevat valumavedet kohottavat osaltaan vesistön ravinnepitoisuuksia.
Maksimisyvyys: 8,9 m
Veden keskiviipymä: 28 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Turvetuotannon harjoittamisesta huolimatta Iso Tervajärvi ei kuulu säännöllisen veden laadun seurannan piiriin, vaan veden laatu on tutkittu vain vuosina 1989, 1994 ja 2011.
Happitilanne oli talvella 1994 tyydyttävällä tasolla, sillä happi oli kulunut lähes loppuun pohjan läheltä. Talvella 1989 happitilanne oli parempi ja sitä voitiin pitää jopa varsin hyvänä. Talvella 2011 happitilanne oli korkeintaan tyydyttävää tasoa, sillä happivaje oli pintavedessä tuntuva. Aivan syvimmästä vesikerroksesta on käytettävissä tutkimustuloksia vain vuodelta 1994. Myöskään kesätilanteesta ei ole tietoa. Käytettävissä olevien tulosten perusteella Ison Tervajärven happitalous voidaan arvioida kokonaisuutena tyydyttäväksi.
Veden erittäin tumma väri ja voimakas humusleima osoittavat Ison Tervajärven kuuluvan suojärviin, joissa lisäksi veden pH on alhainen. Happamat veden virtaavat Isosta Tervajärvestä edelleen Aurejärveen, jonka selkävesillä veden happamuustaso on pysynyt vielä muikulle riittävänä. Päällysvedestä mitatut fosforipitoisuudet ovat osoittaneet merkittävää rehevöitymistä. Runsas humuksen määrä on kohottanut myös typpipitoisuutta luonnontasoa suuremmaksi. Talvella 2011 fosforipitoisuudet olivat aiempaa pienemmät, mikä selittyi talven 2011 sääolosuhteilla, sillä valumat olivat talven kuluessa keskimääräistä pienemmät pakkaskelien vuoksi. Rehevyysongelmia voi esiintyä myös kesäaikana.
Ison Tervajärven tilaa voidaan pitää virkistyskäytön kannalta lähinnä välttävänä. Virkistyskelpoisuutta alentavat suuri humuksen määrä, kohonnut rehevyystaso sekä etenkin kala- ja raputalouden osalta myös veden alhainen happamuustaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
