Ero sivun ”Latvalampi (84.088.1.003)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | + | {{Järvi}} [[Järvinumero::84.090| ]] <!-- Älä poista tätä riviä --> |
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. | + | Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Vaikka Latvalampi on matala, siinä on haukea, särkeä ja ahventa. Lammella on myös runsas rupikonnakanta. Kerran oli katiska puolillaan rupikonnia. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | Latvalampi nousi vuonna 1954 | + | Latvalampi nousi vuonna 1954 Suomen kansan tietoisuuteen Yrjö Kokon kirjan ''Ne tulevat taas'' myötä. Kirja kertoo tuolloin Suomessa sukupuuton partaalla olleista laulujoutsenista, jotka pesivät Latvalammella. Laulujoutsenet olivat hyvin arkoja erämaiden lintuja, jotka eivät viihtyneet lähellä ihmistä. Tämä johtui pitkään jatkuneesta vainosta, joka melkein tuhosi Suomen laulujoutsenkannat. |
| − | Latvalammella pesi useana kesänä laulujoutsenpari, joka sieti ihmistä pesän lähellä. Tämä sopeutuma havaittiin ensi kerran juuri Latvalammella. Yrjö Kokon kirjat, vainon loppuminen ja sen myötä laulujoutsenen tottuminen ihmiseen saivat tämän kansallislintumme kannat hitaaseen nousuun. | + | Latvalammella pesi useana kesänä laulujoutsenpari, joka sieti ihmistä pesän lähellä. Tämä sopeutuma havaittiin ensi kerran juuri Latvalammella. Yrjö Kokon kirjat, vainon loppuminen ja sen myötä laulujoutsenen tottuminen ihmiseen saivat tämän kansallislintumme kannat hitaaseen nousuun. Suomessa pesivät parimäärät ovat nousseet parista kymmenestä nykyiseen 6000 pariin. Laulujoutsen on pesinyt Latvalammella säännöllisesti vuosittain. |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 8. kesäkuuta 2022 kello 17.17
Järvi
Nimi: Latvalampi
Järvinumero: 84.088.1.003, 84.090
Vesistöalue: Pattijoen valuma-alue (84.090)
Päävesistö: Perämeren rannikkoalue (84)
Perustiedot
Pinta-ala: 8,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,13 km1 130 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Siikajoki
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vaikka Latvalampi on matala, siinä on haukea, särkeä ja ahventa. Lammella on myös runsas rupikonnakanta. Kerran oli katiska puolillaan rupikonnia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Latvalampi nousi vuonna 1954 Suomen kansan tietoisuuteen Yrjö Kokon kirjan Ne tulevat taas myötä. Kirja kertoo tuolloin Suomessa sukupuuton partaalla olleista laulujoutsenista, jotka pesivät Latvalammella. Laulujoutsenet olivat hyvin arkoja erämaiden lintuja, jotka eivät viihtyneet lähellä ihmistä. Tämä johtui pitkään jatkuneesta vainosta, joka melkein tuhosi Suomen laulujoutsenkannat. Latvalammella pesi useana kesänä laulujoutsenpari, joka sieti ihmistä pesän lähellä. Tämä sopeutuma havaittiin ensi kerran juuri Latvalammella. Yrjö Kokon kirjat, vainon loppuminen ja sen myötä laulujoutsenen tottuminen ihmiseen saivat tämän kansallislintumme kannat hitaaseen nousuun. Suomessa pesivät parimäärät ovat nousseet parista kymmenestä nykyiseen 6000 pariin. Laulujoutsen on pesinyt Latvalammella säännöllisesti vuosittain.
