Ero sivun ”Puujärvi (23.023.1.002)” versioiden välillä
p (Korjattu Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen (uusien sivujen) URL.) |
|||
| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Kalastoltaan Puujärvi on tavanomainen. | + | Kalastoltaan Puujärvi on tavanomainen. Ahven, hauki, kiiski, made, kuha, kivennuoliainen, särki, salakka, lahna, sorva, ruutana, kuore, muikku, siika, taimen sekä järvilohi. |
| + | Haukikanta on runsas sekä isokokoista, ahvenkannassa on myös suuria yli kilon yksilöitä. Lahna on runsastunut ja suurimmat saadut yksilöt viime vuosina ovat olleet viiden kilon luokkaa. | ||
| + | Siikaa vaivaa haukimato, tehden siitä saaliskalana lähes käyttökelvottoman, muikku on suurta noin 100 g ja vaikeasti pyydettävää. | ||
| + | Kuhaa on istutettu vastoin kaikkea yleisitä tietoa sen mahdollisuutta selvitä kirkasvetisessä järvessä, kanta on harva ja sitä saadaan saaliina satunnaisesti. | ||
Muikun ja siian epäillään mahdollisesti olevan kotoperäisä, varmuutta ei ole saatavissa, sillä ainakin sikaa tiedetään istutetun jo 1930 luvulla. | Muikun ja siian epäillään mahdollisesti olevan kotoperäisä, varmuutta ei ole saatavissa, sillä ainakin sikaa tiedetään istutetun jo 1930 luvulla. | ||
Jokirapukanta on menetetty vuonna 1984 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta istutetun täpläravun ja -96 siinä koetun laajan rapuruton vuoksi. | Jokirapukanta on menetetty vuonna 1984 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta istutetun täpläravun ja -96 siinä koetun laajan rapuruton vuoksi. | ||
| − | Linnusto on | + | Linnusto on uusiutunut. Härkälintu saapui muutama kymmenen vuotta sitten sulostuttamaan laulullaan kuulijoita, sittemmin Kanadan hanhi yleistyi kiusaksi asti, kunnes kyhmyjoutsen tuli järvelle hätistellen hanhia muualle, viimeisenä laulujoutsen on ottanut järven haltuunsa, huomattavasti harvenneen hanhikannan rinnalla. |
Kuikka esiintyy pareina tai parvina. | Kuikka esiintyy pareina tai parvina. | ||
| + | MERIMETSOa on nähty viime vuosina Puujärvellä, onneksi se ei vielä ole alkanut pesiä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. http://www.puujarvi.fi | |
Nykyinen versio 27. marraskuuta 2019 kello 16.56
Järvi
Nimi: Puujärvi
Järvinumero: 23.023.1.002
Vesistöalue: Puujärven valuma-alue (23.023)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 644,82 ha
Syvyys: 21,68 m
Keskisyvyys: 8,33 m
Tilavuus: 53 741 100 m³0,0537 km³ <br />53 741 100 000 l <br />
Rantaviiva: 25,91 km25 910 m <br />
Korkeustaso: 46,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lohja
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Puujärvi on kirkasvetinen harjusulkujärvi II Salpausselän, Karjalohjan selän pohjoispuolella. Järvi saa pääosan vedestään lähteistä, ainoa jonkin verran vettä järveen tuova "joki" on Luhju, jossa keskivirtaama on järven kannalta vähämerkityksellinen, vain 80 l/s.
Nykytila ja suojelu
Puujärven koko vesialue kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry on perustettu ennakkoluulottomasti vuonna 1967, toimien edelleen aktiivisesti.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalastoltaan Puujärvi on tavanomainen. Ahven, hauki, kiiski, made, kuha, kivennuoliainen, särki, salakka, lahna, sorva, ruutana, kuore, muikku, siika, taimen sekä järvilohi. Haukikanta on runsas sekä isokokoista, ahvenkannassa on myös suuria yli kilon yksilöitä. Lahna on runsastunut ja suurimmat saadut yksilöt viime vuosina ovat olleet viiden kilon luokkaa. Siikaa vaivaa haukimato, tehden siitä saaliskalana lähes käyttökelvottoman, muikku on suurta noin 100 g ja vaikeasti pyydettävää. Kuhaa on istutettu vastoin kaikkea yleisitä tietoa sen mahdollisuutta selvitä kirkasvetisessä järvessä, kanta on harva ja sitä saadaan saaliina satunnaisesti. Muikun ja siian epäillään mahdollisesti olevan kotoperäisä, varmuutta ei ole saatavissa, sillä ainakin sikaa tiedetään istutetun jo 1930 luvulla.
Jokirapukanta on menetetty vuonna 1984 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta istutetun täpläravun ja -96 siinä koetun laajan rapuruton vuoksi.
Linnusto on uusiutunut. Härkälintu saapui muutama kymmenen vuotta sitten sulostuttamaan laulullaan kuulijoita, sittemmin Kanadan hanhi yleistyi kiusaksi asti, kunnes kyhmyjoutsen tuli järvelle hätistellen hanhia muualle, viimeisenä laulujoutsen on ottanut järven haltuunsa, huomattavasti harvenneen hanhikannan rinnalla. Kuikka esiintyy pareina tai parvina. MERIMETSOa on nähty viime vuosina Puujärvellä, onneksi se ei vielä ole alkanut pesiä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. http://www.puujarvi.fi
