Ero sivun ”Väärä (04.745.1.013)” versioiden välillä

Nykyinen versio 5. elokuuta 2022 kello 17.44

Väärä on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Väärä
Järvinumero: 04.745.1.013
Vesistöalue: Mäntyjoen valuma-alue (04.745)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 85,68 ha
Syvyys: 15,74 m
Keskisyvyys: 2,86 m
Tilavuus: 2 447 640 m³0,00245 km³ <br />2 447 640 000 l <br />
Rantaviiva: 11,69 km11 690 m <br />
Korkeustaso: 123,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kaavi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Väärä on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Kaavilla Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Väärän pinta-ala on 85,61 ha, keskisyvyys on 2,9 m ja suurin syvyys on 15,7 m.

Väärässä on seitsemän saarta sekä useita pinnan alaisa luotoja, jotka vain paikalliset tuntevat.

Nykytila ja suojelu

Väärän vesi on varsin tumman sävyistä ja humuspitoista johtuen järven tulouomista, jotka tulevat soilta. Näkösyvyys on noin metri.

Väärän pinnankorkeutta on laskettu kaivamalla uusi lasku-uoma (joki). Syy tähän on jossain määrin tuntematon, mutta uutta virtaumaa (nimeltä Vääräjoki) on käytetty ainakin myllyn voimanlähtenä. Monesti järvien pintaa on laksettu uuden viljelysmaan toivossa, mutta tässä tapauksessa ei lie peltomaata saatu, jos edes tavoiteltu. Ilmeisesti heinää on kuitenkin uudelta maa-alueelta niitetty. Yksi syy uuden lasku-uoman kaivamiseen saattaa olla tukkien uitto, jota suoritettiin tuon toimenpiteen jälkeen. Järven pohjasta löytyy yhä uppotukkeja tuolta ajalta.

Uuden lasku-uoman valmistuminen ajoittunee 1870-luvun alkupuolelle. Dokumentaatiota ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi jättömaalle kasvaneiden puiden iästä voi näin päätellä. Järven pinta laski tämän toimen seurauksena noin metrin verran (vanha rantatörmä on nähtävissä yhä ympäri järven rantoja). Järven pinnankorkeuden vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta (jopa metri), joten tarkkoja lukemia ei voi arvioida.

Pinnanlaskun seurauksena matala Koppelolahti on pahasti rehevöitynyt ja heinittynyt ja muuttunut lähes kokonaan suoksi. Toisalta sen seurauksena siitä on tullut suosittu lukuisien lintulajien pesimäpaikka.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Väärän nykyiseen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, säyne, salakka ja made. Järven kalastoon ovat myös kuuluneet lahna sekä istutettuna siika ja järvitaimen. Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, säyne ja hauki.

1980-luvulla vielä made oli hyvin runsaslukuinen, myös kiiskeä sai mato-ongella ja pilkillä. Ne kuulunevat yhä järven kalakantaan. Järveen istutettiin 1980-luvulla siikaa ja järvitaimenta, mutta niistä ei ole enää saatu havaintoja. Järven kalakantaan kuului myös lahna, jota saatiin harvakseltaan vielä 1980-luvulla. Ne lienevät hävinneet järvestä. Järvestä väitetään saadun myös ruutanaa, mutta oletettujen havaintojen määrä on hyvin vähäinen. Salakka on uusi laji järvessä ja se on tullut sinne 1990-luvulla.

Kalat ovat enimmäkseen pienikokoisia, varsinkin ahvenet, eivätkä yli 2 kg hauetkaan ole yleisiä. Kalojen keskikoon pieneminen ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan, kuin salakan ilmestyminen järveen.

2010-luvulla kalojen keskikoko on hiukan kasvanut. Varsinkin ahvenet ovat kasvaneet. Säyneiden ja haukien keskikoko on myös kasvanut, muttei paljoa. Salakka on lähes hävinnyt järvestä, mutta yhä harvinaisena esiintyy. Säyne on vallanuut tilaa muilta kalalajeilta. Särkien keskikoko on pienentynyt, mutta ne ovat runsaslukuisia. Muut kalalajit ovat (made, kiiski, lahna, ruutana) harvinaisia tai hävinneet.

Järven kalasto vaatisi hoitokalastusta, mutta toisaalta kalastajia ei juuri ole, joten toimenpiteet menisivät paljolti hukkaan (jokien kautta se voisi olla rauhaisa kasvupaikka uusille kalalajeille).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Väärän rannoilla ei ole varsinaista asutusta, ja sen virkistyskäyttö on vähäistä. Järveä käyttää vain muutama paikallinen ja kesäasukas veneilyyn ja harrastuskalastukseen.

Syrjäisenä ja mutapohjaisena järvenä se ei ole suurta ylöisöä kiinnostava.

Tarut ja tositarinat

Tämä järvi kätkee paljon historiaa ja tarinoita (jo paljolti unohdettuja) ja on maaseudun autioitumisen seurauksena muuttunut lähes erämaajärveksi.

Aiheesta muualla

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->
+'''Väärä''' on keskikokoinen järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kaavi]]lla [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].
 ==Järven erityispiirteet==
+Väärän pinta-ala on 85,61&nbsp;ha, keskisyvyys on 2,9&nbsp;m ja suurin syvyys on 15,7&nbsp;m.
+Väärässä on seitsemän saarta sekä useita pinnan alaisa luotoja, jotka vain paikalliset tuntevat.
 ==Nykytila ja suojelu==
+Väärän vesi on varsin tumman sävyistä ja humuspitoista johtuen järven tulouomista, jotka tulevat soilta. Näkösyvyys on noin metri.
+Väärän pinnankorkeutta on laskettu kaivamalla uusi lasku-uoma (joki). Syy tähän on jossain määrin tuntematon, mutta uutta virtaumaa (nimeltä Vääräjoki) on käytetty ainakin myllyn voimanlähtenä. Monesti järvien pintaa on laksettu uuden viljelysmaan toivossa, mutta tässä tapauksessa ei lie peltomaata saatu, jos edes tavoiteltu. Ilmeisesti heinää on kuitenkin uudelta maa-alueelta niitetty. Yksi syy uuden lasku-uoman kaivamiseen saattaa olla tukkien uitto, jota suoritettiin tuon toimenpiteen jälkeen. Järven pohjasta löytyy yhä uppotukkeja tuolta ajalta.
+Uuden lasku-uoman valmistuminen ajoittunee 1870-luvun alkupuolelle. Dokumentaatiota ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi jättömaalle kasvaneiden puiden iästä voi näin päätellä. Järven pinta laski tämän toimen seurauksena noin metrin verran (vanha rantatörmä on nähtävissä yhä ympäri järven rantoja). Järven pinnankorkeuden vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta (jopa metri), joten tarkkoja lukemia ei voi arvioida.
+Pinnanlaskun seurauksena matala Koppelolahti on pahasti rehevöitynyt ja heinittynyt ja muuttunut lähes kokonaan suoksi. Toisalta sen seurauksena siitä on tullut suosittu lukuisien lintulajien pesimäpaikka.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
-Järven nykyiseen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, säyne, salakka ja made. Järven kalastoon ovat myös kuuluneet lahna sekä istutettuna siika ja järvitaimen.
+Väärän nykyiseen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, säyne, salakka ja made. Järven kalastoon ovat myös kuuluneet lahna sekä istutettuna siika ja järvitaimen. Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, säyne ja hauki.
-Nykyisin järven yleimismmät kalalajit ovat ahven, särki, säyne, hauki ja salakka. 1980-luvulla vielä made oli hyvin runsaslukuinen, myös kiiskeä sai mato-ongella ja pilkillä. Ne kuulunevat yhä järven kalakantaan. Salakka on uusi laji järvessä ja se on tullut sinne 1990-luvulla.
+-luvulla vielä made oli hyvin runsaslukuinen, myös kiiskeä sai mato-ongella ja pilkillä. Ne kuulunevat yhä järven kalakantaan. Järveen istutettiin 1980-luvulla siikaa ja järvitaimenta, mutta niistä ei ole enää saatu havaintoja. Järven kalakantaan kuului myös lahna, jota saatiin harvakseltaan vielä 1980-luvulla. Ne lienevät hävinneet järvestä. Järvestä väitetään saadun myös ruutanaa, mutta oletettujen havaintojen määrä on hyvin vähäinen. Salakka on uusi laji järvessä ja se on tullut sinne 1990-luvulla.
-Järveen istutettiin 1980-luvulla siikaa ja järvitaimenta, mutta niistä ei ole enää saatu havaintoja. Järven kalakantaan kuului myös lahna, jota saatiin harvakseltaan vielä 1980-luvulla. Ne lienevät hävinneet järvestä. Järvestä väitetään saadun myös ruutanaa, mutta oletettujen havaintojen määrä on hyvin vähäinen.
+Kalat ovat enimmäkseen pienikokoisia, varsinkin ahvenet, eivätkä yli 2&nbsp;kg hauetkaan ole yleisiä. Kalojen keskikoon pieneminen ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan, kuin salakan ilmestyminen järveen.
-Kalat ovat enimmäkseen pienikokoisia. Varsinkin ahvenet, eivätkä yli 2kg hauetkaan ole yleisiä. Kalojen keskikoon pieneminen ajoittuu suunnilleen samaan ajankohtaan, kuin salakan ilmestyminen järveen.
+-luvulla kalojen keskikoko on hiukan kasvanut. Varsinkin ahvenet ovat kasvaneet. Säyneiden ja haukien keskikoko on myös kasvanut, muttei paljoa. Salakka on lähes hävinnyt järvestä, mutta yhä harvinaisena esiintyy. Säyne on vallanuut tilaa muilta kalalajeilta. Särkien keskikoko on pienentynyt, mutta ne ovat runsaslukuisia. Muut kalalajit ovat (made, kiiski, lahna, ruutana) harvinaisia tai hävinneet.
- Nyt 2010 luvun puolivälissä kalojen keskiskoko on hiukan kasvanut. Ahvenet olivat välillä pieniä, mutta nykyään taas lähes normaalikokoisia. Säyneiden ja haukien keskikoko on myös kasvanut, muttei paljoa. Salakka on lähes hävinnyt järvestä, mutta yhä harvinaisena löytyy. Säyne on vallanuut tilaa muilta kalalajeilta. Särkien kekskikoko pienentynyt, mutta ovat runsaslukuisia. Muut kalalajit (made, kiiski, lahna, ruutana) harvinaisia tai hävinneet.
+Järven kalasto vaatisi hoitokalastusta, mutta toisaalta kalastajia ei juuri ole, joten toimenpiteet menisivät paljolti hukkaan (jokien kautta se voisi olla rauhaisa kasvupaikka uusille kalalajeille).
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
+Väärän rannoilla ei ole varsinaista asutusta, ja sen virkistyskäyttö on vähäistä. Järveä käyttää vain muutama paikallinen ja kesäasukas veneilyyn ja harrastuskalastukseen.
+Syrjäisenä ja mutapohjaisena järvenä se ei ole suurta ylöisöä kiinnostava.
- Tämän järven pinnankorkeutta on laskettu kaivamalla uusi lasku-uoma (joki).
+==Tarut ja tositarinat==
-Syy tähän on jossain määrin tuntematon, mutta uutta virtaumaa (nimeltä Väärä- joki) on käytetty
+Tämä järvi kätkee paljon historiaa ja tarinoita (jo paljolti unohdettuja) ja on maaseudun autioitumisen seurauksena muuttunut lähes erämaajärveksi.
-ainakin myllyn voimanlähtenä. Monesti järvien pintaa on laksettu uuden viljelysmaan toivossa, mutta
-tässä tapauksessa ei lie peltomaata saatu, jos edes tavoiteltu. Ilmeisesti heinää on uudelta maa-alueelta vain niitetty .Yksi syy saattaa olla tukkien uitot, jota suoritettiin tuon toimenpiteen jälkeen. Järven pohjasta löytyy yhä uppotukkeja tuolta ajalta.
- Uuden lasku-uoman valmistuminen ajoittunee 1870-luvun alulle. Dokumentaatiota ei ole löytynyt, mutta esmierkiski jättömaalle kasvaneiden puiden iästä voi näin päätellä. Järven pinta laski tämän toimen seurauksena n. metrin (vanha rantatörmä on nähtävissä yhä ympäri järven rantoja).  Järven pinnan korkeuden vuotuinen vaihtelu on kuitenkin suurta (jopa metri), joten tarkkoja lukemia ei voi sanoa.
- Pinnan laskun seurauksena, järven ehkä pisin lahti, matala Koppelolahti (n. 850m) on muuttunut lähes kokonaan suoksi, tai ainakin pahasti rehevöitynyt ja heinittynyt. Toisalta sen seurauksena siitä on tullut suosittu monien lintujlajien pesimäpaikkana.
 ==Aiheesta muualla==