Ero sivun ”Leppävesi (14.311.1.001)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Leppävesi on suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan hyvä. | |
| + | Järvi on ravinteisuutensa perusteella kuitenkin lievästi rehevöitynyt. Happamuus eli pH-arvo on pysynyt neutraalina (6,7). | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä. | Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä. | ||
| − | Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 | + | Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 harvinaisuuskatsauksessa heinäkurppa ja mustaleppälintu. Linnusto on muutenkin alueella runsasta. Esimerkiksi saman yhdistyksen ylläpitämän lintuatlaksen Oravasaaren sisältämässä ruudussa on havaittu 109 eri lajia. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | Leppävesi on tärkeä liikenteen kannalta. Päijänteen ja Keiteleen välinen kanaali kulkee | + | Leppävesi on tärkeä liikenteen kannalta. Päijänteen ja Keiteleen välinen kanaali kulkee järven kautta. Lisäksi rantoja myöten kulkee useita tietä. |
| − | Rannat ja saaret ovat vaihtelevasti maatalous ja asutuskäytössä, mutta suurin osa on silti metsien peitossa. Rannoilla on myös kesämökkejä. Suuria kaupunkeja rannoilla ei ole, mutta keskittymiä on, kuten esimerkiksi Kaunisharjun asuinalue. | + | Rannat ja saaret ovat vaihtelevasti maatalous ja asutuskäytössä, mutta suurin osa niistä on silti metsien peitossa. Rannoilla on myös kesämökkejä. Suuria kaupunkeja rannoilla ei ole, mutta keskittymiä on, kuten esimerkiksi Kaunisharjun asuinalue. |
| + | |||
| + | Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ylläpitää [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Leppälahden uimarantaa] Kuopiontien varressa. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Nykyinen versio 30. syyskuuta 2016 kello 09.40
Järvi
Nimi: Leppävesi
Järvinumero: 14.311.1.001
Vesistöalue: Leppäveden lähialue (14.311)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 6 359,27 ha
Syvyys: 45 m
Keskisyvyys: 9,43 m
Tilavuus: 599 805 000 m³0,6 km³ <br />599 805 000 000 l <br />
Rantaviiva: 226,87 km226 870 m <br />
Korkeustaso: 80,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Havaintopaikka_4-ObsALG-202306201642-6491ad4cee1ba.png)
Järven erityispiirteet
Leppävesi on melko pitkä järvi, noin 30 km, mutta kapea. Suurelta osin leveys on vain noin kilometrin verran. Järven muoto on aiemmin hankaloittanut maantieliikennettä (valtatie 9), mutta ongelma on sittemmin korjattu rakentamalla silta järven yli. Myös Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie kulkee järven yli. Järvi sijaitsee Jyväskylän, Laukaan ja Toivakan kuntien alueella.
Leppävesi laskee Vaajanvirtaa pitkin Päijänteeseen. Lisäksi Leppävesi on tärkeä osa Päijänteen ja Keiteleen välistä liikennettä. Leppävesi vastaanottaa koko Kymijoen valuma-alueen yläosan vedet. Suuri osa tästä valumasta tulee Saraavedestä Kuhankosken kautta.
Nykytila ja suojelu
Leppävesi on suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Järvi kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan hyvä. Järvi on ravinteisuutensa perusteella kuitenkin lievästi rehevöitynyt. Happamuus eli pH-arvo on pysynyt neutraalina (6,7).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä.
Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 harvinaisuuskatsauksessa heinäkurppa ja mustaleppälintu. Linnusto on muutenkin alueella runsasta. Esimerkiksi saman yhdistyksen ylläpitämän lintuatlaksen Oravasaaren sisältämässä ruudussa on havaittu 109 eri lajia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Leppävesi on tärkeä liikenteen kannalta. Päijänteen ja Keiteleen välinen kanaali kulkee järven kautta. Lisäksi rantoja myöten kulkee useita tietä.
Rannat ja saaret ovat vaihtelevasti maatalous ja asutuskäytössä, mutta suurin osa niistä on silti metsien peitossa. Rannoilla on myös kesämökkejä. Suuria kaupunkeja rannoilla ei ole, mutta keskittymiä on, kuten esimerkiksi Kaunisharjun asuinalue.
Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ylläpitää Leppälahden uimarantaa Kuopiontien varressa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Linnusto (Oravasaaren ruutu) (Lintu Atlas)
