Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001)

7 920 450 m³ <br />0,00792 km³ <br />7 920 450 000 l <br />

12 530 m <br />

Alvajärvi, Korttajärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Alvajärvi, Korttajärvi
Järvinumero: 14.292.1.001
Vesistöalue: Alvajärven - Korttajärven alue (14.292)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 208,68 ha
Syvyys: 16,45 m
Keskisyvyys: 3,8 m
Tilavuus: 7 920 450 m³0,00792 km³ <br />7 920 450 000 l <br />
Rantaviiva: 12,53 km12 530 m <br />
Korkeustaso: 94,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

400x600px

-

31. joulukuu 2017 15:00

Lumiukko (erinomainen kunto)

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven yleispiirteet

Alvajärvi on pitkulainen järvi Jyväskylän pohjoislaidalla. Muotonsa vuoksi sen vesi vaihtuu melko hitaasti. Järven vesi tulee Korttajärvestä ja laskee Pappilanjokea pitkin alapuoliseen Palokkajärveen.

Järvessä on yksi, ilmeisesti nimetön saari.

Nykytila ja suojelu

Alvajärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph), jonka pH eli happamuus on neutraalin luokkaa (6,8). Ekologiselta tilaltaan (2013) Alvajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

Alvajärveen päätyi vielä 1970-luvulla sen yläpuolisesta Korttajärvestä Tikkakosken taajaman jätevesiä, mikä piti fosforipitoisuuden varsin korkeana. Mutta vesiensuojelutoimien myötä Alvajärven pintaveden kokonaisfosforiarvot ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet aikalailla ennallaan tai hieman laskeneet 2000-luvun aikana. Mutta happipitoisuuden kanssa Alvajärvellä on edelleen ongelmia: alusveden happipitoisuus on ollut pitkällä aikajaksolla (vuodesta 1979–2009) keskimäärin vain 0,7 mg/l. Edelleen loppukesäisin happitilanne on järven syvänteissä huono. Myös väriarvon on todettu kasvaneen viime vuosina.

Alvajärveä on hoitokalastettu nuottaamalla vuosina 2003–2007 ja rysällä vuosina 2009–2010. Nuottauksen aikana kalaa poistettiin 12 300 kg (61,5 kg/ha). Näiden yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja. Jyväskylän kaupungin (2016) teettämässä selvityksessä arvioidaan, että tehokalastuksella ei ole saavutettu merkittäviä, pysyviä tuloksia Alvajärvellä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Alvajärven kalastoa on tutkittu koekalasten perusteella. Siellä esiintyy mm. ahvenia, haukia, kiiskiä, kivisimppuja, kuhia (joita on myös istutettu), kuoreita, lahnoja, pasureja, salakoita, sorvia, sulkavia, särkiä, ruutanoita sekä nahkiaisia.

Alvajärvessä on runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ovat tyypillisiä vähähappisille ja kuormitetuille syvänteille.

Järven rannoilla kasvaa kaislaa ja muita vesikasveja ja puusto rannan tuntumassa on lehtipuuvoittoista.

Alvajärven itäpuolella noin 1 km päässä sijaitsee Touruvuoren luonnonsuojelualue, johon kuuluu myös luontopolku.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Alvajärven itäpuolella ovat Heikkilän ja Matinmäen asuinalueet. Alvajärven länsirannalla sijaitsee Kirrin asuinalue.

Järven rannoilla on kaksi EU-uimarannaksi luokiteltavaa uimapaikkaa, jotka ovat lähes vastakkain Kirrissä ja Ollilassa. Kirrin ranta on suurehko (3500 neliömetriä): siellä on kaksi laituria, pukuhuoneet ja wc. Liikuntarajoitteet on huomioitu palveluja järjestettäessä. Rannan vieressä on rantalentopallokentät ja leikkipaikka lapsille. Ollilan ranta taas on pieni, vain 350 neliömetriä ja sen varusteisiin kuuluvat pukuhuoneet, wc ja laituri. Talvella rannassa on avantouintipaikka ja lämmitetyt pukuhuoneet. Molemmilla rannoilla tavataan lämpiminä kesinä sinilevää.

Uimapaikkojen lisäksi järveä käyttävät myös kalastajat. Moottoriveneiden käyttäminen on kuitenkin kielletty. Talvella jäällä on 8 km mittainen jäälatu. Rannan tuntumassa on myös kevyen liikenteen väylä lenkkeilijöitä varten. Rannalla on myös jätevedenpumppaamo, jonka ylivuodot aiheuttavat veden hetkellistä saastumista. Järven pohjassa kulkevat myös jätevesi-, juomavesi- ja hulevesiputket.

Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki (2012). Tuomiojärven kunnostussuunnitelma. sis. tietoa mm. Alvajärven vedenlaatuhistoriasta.
• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
• Kansainvälinen tutkimus (eng.) koskien Alvajärven kuorekannan vaihtelua (2012).
• Keski-Suomen kalatalouskeskus ry. (2010). Pohjois-Päijänteen kalastusalue: Alva-, Kortta-, Lehes-, Palokka- ja Iso-Vasaraisjärven kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011–2015. Urpanen, O.
• Korttajärvi (14.292.1.002) (Järvi-meriwiki).
• Mikkonen, K. (2011). Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
• Uimaveden laatu Kirrin ja Ollilan uimarannoilla (näytteiden tulokset). Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.