Ero sivun ”Korttajärvi (14.292.1.002)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja Luonetjärvestä | + | Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja [[Luonetjärvi (14.295.1.015)| Luonetjärvestä]], Makkarajoki taas Korttajärven koilispuolella sijaitsevista [[Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)|Lehesjärvestä ja Vähäjärvestä]]. Korttajärvestä vedet laskevat Laahajoen kautta [[Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001)|Alvajärveen]] ja sieltä edelleen kohti [[Päijänne (yhd.)|Päijännettä]]. |
Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan. | Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan. | ||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg. | Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg. | ||
| − | Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti.Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta. | + | Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärveen]] asti. Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta. |
Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja. | Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | 2000-luvulla Korttajärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympä-ristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järven kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särkilahna. | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Korttajärven uimaranta] sijaitsee järven eteläisen lahden pohjukassa. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[[Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001)]] (Järvi-meriwiki). | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A. | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki. (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A. | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.23
Järvi
Nimi: Korttajärvi
Järvinumero: 14.292.1.002
Vesistöalue: Alvajärven - Korttajärven alue (14.292)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 44,12 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,5 km4 500 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Jyväskylän kaupungin pohjoisosissa sijaitseva Korttajärvi on pienikokoinen ja melko rehevä humusjärvi (Ph). Se on hyvin lyhytviipymäinen (8 vrk) läpivirtausjärvi. Korttajärveen laskevat Autiojoki, Makkarajoki sekä Vasarajoki. Autiojoki tuo vesiä Tikkakoskella sijaitsevasta Ala-Myllylammesta ja Luonetjärvestä, Makkarajoki taas Korttajärven koilispuolella sijaitsevista Lehesjärvestä ja Vähäjärvestä. Korttajärvestä vedet laskevat Laahajoen kautta Alvajärveen ja sieltä edelleen kohti Päijännettä.
Kortta-, Lehes- ja Vähäjärviä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.
Nykytila ja suojelu
Ekologiselta tilaltaan (2013) Korttajärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Järven kemiallinen tila (2013) on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien korkeista elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,32 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.
Korttajärven fosforipitoisuus oli vielä 1970-luvulla huomattavan korkea, sillä Tikkakosken taajaman jätevedet johdettiin vielä tuolloin Autiojokea pitkin suoraan Korttajärveen, josta niitä pääsi myös edelleen sen alapuolisiin Alvajärveen ja Palokkajärveen asti. Nykyisin Korttajärven keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 30 μg/l ja typpipitoisuus noin 600 μg/l. Myös klorofyllipitoisuus on laskenut viime vuosikymmenien aikana, mutta silti pitoisuuksien perusteella järveä voidaan pitää edelleen rehevänä. Kesäkerrostuneisuuskaudella Korttajärven alusvesi kärsii usein huonosta happitilanteesta.
Korttajärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin 5700 kg (129 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
2000-luvulla Korttajärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympä-ristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järven kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särkilahna.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Korttajärven uimaranta sijaitsee järven eteläisen lahden pohjukassa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Alvajärvi - Korttajärvi (14.292.1.001) (Järvi-meriwiki).
- Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
- Jyväskylän kaupunki. (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
