Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)

2 783 710 m³ <br />0,00278 km³ <br />2 783 710 000 l <br /> 8 030 m <br />

Lehesjärvi, Vähäjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lehesjärvi, Vähäjärvi
Järvinumero: 14.296.1.001
Vesistöalue: Makkarajoen valuma-alue (14.296)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 86,04 ha
Syvyys: 10 m
Keskisyvyys: 3,24 m
Tilavuus: 2 783 710 m³0,00278 km³ <br />2 783 710 000 l <br />
Rantaviiva: 8,03 km8 030 m <br />
Korkeustaso: 95 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lehesjärvi ja Vähäjärvi, jotka kapea salmi liittää toisiinsa ja joista näin ollen usein puhutaan yhdessä, sijaitsevat aivan nelostien itäpuolella Jyväskylän pohjoisosassa. Tervajoki laskee Lehesjärveen sen pohjoispuolelta ja Lapiojoki sekä Majapuro Vähäjärveen tämän pohjois- ja itäpuolelta. Makkarajoen kautta Lehesjärvi ja Vähäjärvi ovat yhteydessä niiden lounaispuolella sijaitsevaan Korttajärveen.

Lehesjärveä, Vähäjärveä ja Korttajärveä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.

Lehesjärveen laskevan Tervajoen yläosassa sijaitsee Tervajärven luonnonsuojelualue.

Nykytila ja suojelu

Lehesjärvi-Vähäjärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Järvien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, lähellä välttävän rajaa. Lisäksi järven kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,31 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.

Lehesjärven ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1976 alkavan tarkastelujakson aikana. Rehevyyden on arveltu johtuneen järviin kohdistuneesta hajakuormituksesta. Keskimääräinen fosforipitoisuus on pysytellyt noin 40 μg/l. Sekä kesä- että talvikerrostuneisuuden aikaan järvien alusvedessä esiintyy useasti hapettomuutta.

Lehesjärvellä ja Vähäjärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin Lehesjärvestä 9100 kg (179 kg/ha) ja Vähäjärvestä 7900 kg (229 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvulla Lehesjärven ja Vähäjärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järvien kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (jota on myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särki-lahna.

Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
• Jyväskylän kaupunki. (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.