Ero sivun ”Päijänne (yhd.)” versioiden välillä

Nykyinen versio 5. huhtikuuta 2022 kello 15.21

Päijänne on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ja Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueisiin. Päijänne on Päijät-Hämeen maakuntajärvi.

Järvi

Nimi: Päijänne
Järvinumero: 14.211.1.001, 14.221.1.001, 14.231.1.001
Vesistöalue: Asikkalanselän lähialue (14.211), Päijänteen lähialue (14.221), Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 108 289 ha
Syvyys: 95,3 m
Keskisyvyys: 14,21 m
Tilavuus: 15 393 100 000 m³15,393 km³ <br />15 393 100 000 000 l <br />
Rantaviiva: 2 789,15 km2 789 150 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Asikkala, Kuhmoinen, Muurame, Padasjoki, Sysmä (kunta), Jämsä, Jyväskylä, Toivakka
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta, Keski-Suomen maakunta, Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

21. marraskuu 2024 09:26
Ei havaittu
Salpaus Asikkala

21. marraskuu 2024 09:26
Maanpinta märkä
Salpaus Asikkala

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Päijänne (yhd.)/Lakusalon Seponranta

Mahdolliset kesäasukkaat

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Päijänne on suuri (1 052 km², 105 184,264 ha) järvi Kymijoen vesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnissa.

Päijänne on Suomen kolmanneksi tai toiseksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa Inarijärven, kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Muulloin järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan koko maan ykkönen.

Nykytila ja suojelu

Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.

Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).

Arvokkaat luontokohteet

Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Oravivuoren kolmiomittaustorni. Se kuuluu ns. Struven ketjuun, jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.

Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: "Kanavuori - Koskenvuori", "Palstonvuori - Jääskelä", "Vanhanselkä - Ruppavuori", Vaarunvuoret ja Putkilahti.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa Päijänteen kansallispuistossa on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijännetunnelin, avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.

Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Päijänne (Häme) (ymparisto.fi)
Päijänne (Keski-Suomi) (ymparisto.fi)
Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER (LTER Europe)
Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)
Pohjois-Päijänteen kalastusalue (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue (ekpk.fi)
Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas (Visit Päijänne)
Etelä-Päijänteen turismisivu
Päijänteen virkistysalueyhdistys
Pohjois-Päijänteen uimarannoista (Jyväskylän kaupunki).

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
+Päijänne on suuri (1&nbsp;052 km², 105&nbsp;184,264 ha) järvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistössä]]. Se sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] ja [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] maakunnissa.
-Päijänne on iso (1 083 km&sup2;) j&auml;rvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesist&ouml;ss&auml;]]. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] maakunnissa.
+Päijänne on Suomen kolmanneksi tai toiseksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarijärven]], kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Muulloin järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|koko maan ykkönen]].
-P&auml;ij&auml;nne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin j&auml;rvi. Alkuvuodesta se yleens&auml; peittoaa [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarij&auml;rven]], kun vedenkorkeudet etel&auml;ss&auml; ovat koholla ja Lapissa viel&auml; talviasennossa. Vuoden j&auml;lkipuoliskolla j&auml;rjestys vaihtuu. Syvyydess&auml; P&auml;ij&auml;nne on sen sijaan [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|koko maan ykk&ouml;nen]].
 ==Nykytila ja suojelu==
+Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.
-P&auml;ij&auml;nne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.
 Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveltä]] ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).
-==Arvokkaat luontokohteet==
+===Arvokkaat luontokohteet===
 Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella  sijaitsee Unescon maailmanperintökohde '''Oravivuoren kolmiomittaustorni'''. Se kuuluu ns. [http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju Struven ketjuun,] jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.
 Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/KanavuoriKoskenvuori(5954) "Kanavuori - Koskenvuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Palstonvuori__Jaaskela(5955) "Palstonvuori - Jääskelä"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanhanselka__Ruppavuori(5964) "Vanhanselkä - Ruppavuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaarunvuoret(5999) Vaarunvuoret] ja [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Putkilahti(5961) Putkilahti].
-=== Kalat, linnut ja muu vesiluonto===
+== Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
 Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nteen_kansallispuisto Päijänteen kansallispuistossa] on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
+Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)|Päijännetunnelin]], avulla Päijänteen Asikkalanselältä  Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.
-Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)|P&auml;ij&auml;nnetunnelin]], avulla Päijänteen Asikkalanselältä  Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.
 Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.
@@ Rivi 41: / Rivi 37: @@
 *[http://www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/ Päijänteen virkistysalueyhdistys]
 *[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Pohjois-Päijänteen uimarannoista] (Jyväskylän kaupunki).
-{{#ask: [[{{PAGENAME}}]]|?#-}}