Ero sivun ”Särkilampi (14.612.1.002)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Särkilampi on varsin rehevöitynyt pieni järvi. Se saa vetensä läheisistä lähteistä, joista vesi virtaa Särkilampeen ja poistuu edelleen Kiimasjärveen. Ympäröivän alueen rautapitoinen maaperä on värjännyt lähteet ja lampeen virtaavat purot punaiseksi (kuvat). Lähteissä on kuitenkin yhä havaittavissa myös kirkasta vettä punaisen pohjan päällä. Ympäröivä alue on soistunutta/suota. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Rehevöityminen on voimistunut; uhkana lammen soistuminen ja umpeenkasvu. | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Voimakkaasti vesikasvillisuutta, mm. lumpeita ja levää. Kalalajeja: ahven, ruutana, särki, hauki. Vesilinnuista alueella pesineet sinisorsa, telkkä ja laulujoutsen. | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Aikanaan Särkilammen lähteiden vettä käytettiin talousvetenä, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun rautapitoinen vesi värjäsi esimerkiksi pyykit punertavan ruskeaksi. | |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | + | Särkilammen lähteistä yritettiin aikoinaan erottaa kirkasvetiset rautavesistä, mutta tämä ilmeisesti ei onnistunut. Muistona tästä lähteessä on yhä vanhoja kaivonrenkaita ja myös vanhan pumppaamon jäänteet ovat lähdealueen vieressä. | |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 9. heinäkuuta 2015 kello 18.38
Järvi
Nimi: Särkilampi
Järvinumero: 14.612.1.002
Vesistöalue: Kiimasjärven alue (14.612)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,8 ha
Syvyys: 0,8 m
Keskisyvyys: 0,27 m
Tilavuus: 4 900 m³4,9e-6 km³ <br />4 900 000 l <br />
Rantaviiva: 0,61 km610 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Äänekoski
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Särkilampi on varsin rehevöitynyt pieni järvi. Se saa vetensä läheisistä lähteistä, joista vesi virtaa Särkilampeen ja poistuu edelleen Kiimasjärveen. Ympäröivän alueen rautapitoinen maaperä on värjännyt lähteet ja lampeen virtaavat purot punaiseksi (kuvat). Lähteissä on kuitenkin yhä havaittavissa myös kirkasta vettä punaisen pohjan päällä. Ympäröivä alue on soistunutta/suota.
Nykytila ja suojelu
Rehevöityminen on voimistunut; uhkana lammen soistuminen ja umpeenkasvu.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Voimakkaasti vesikasvillisuutta, mm. lumpeita ja levää. Kalalajeja: ahven, ruutana, särki, hauki. Vesilinnuista alueella pesineet sinisorsa, telkkä ja laulujoutsen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Aikanaan Särkilammen lähteiden vettä käytettiin talousvetenä, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun rautapitoinen vesi värjäsi esimerkiksi pyykit punertavan ruskeaksi.
Tarut ja tositarinat
Särkilammen lähteistä yritettiin aikoinaan erottaa kirkasvetiset rautavesistä, mutta tämä ilmeisesti ei onnistunut. Muistona tästä lähteessä on yhä vanhoja kaivonrenkaita ja myös vanhan pumppaamon jäänteet ovat lähdealueen vieressä.
