Ero sivun ”Teuronjärvi (35.793.1.003)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa 5km Tuuloksen taajamasta etelään. Järvellä on kokoa 131,57ha ja sen suurin syvyys on 5m. Järven rantaviivan pituus on 7,9km ja valuma-alueen pinta-ala 27,8km². Valuma-alueella maatalouden osuus pinta-alasta on 19% ja asutuksen sekä soiden osuus yhteensä 8%. Valuma-alueen maaperä on moreenivaltainen. Teuronjärveen laskee Kataloistenjärvi sekä Hervonjärvi, vaikkakin vain pohjavesiyhteyden kautta. Teuronjärvi laskee Teuronjoen kautta Suolijärveen. Arvioitu viipymä järvessä on vain 2kk. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi luokitellaan matalaksi ja pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on välttävä. | ||
| + | |||
| + | Järvellä on suoritettu vesistönäytteenottoja vuodesta 1973 lähtien. Vuoden 2011 tutkimuksessa vesi oli ruskean väristä ja humuksista. Vesi oli kohtalaisen sameaa. Vuoden 2012 tutkimuksissa humuksen määrä oli kasvanut ja sameus voimistunut. Kokonaisfosforinpitoisuus osoitti vuonna 2011 rehevöitymistä. Järveen liukenee runsaasti ravinteita, josta kertoo korkea rautapitoisuus. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Teuronjärvi on kaislatyypin vesistö. Järvellä kasvaa laajat kasvustot ilmaversoislajeja ja irtokellujia, kuten kilpukka. Rehevyyttä ilmentävät varsinkin tylppälehtivita ja haarapalpakko. Muita tavattavia ranta- ja vesikasvilajeja ovat mm. vesirutto, ruskoärviä, rantaluikka, myrkkykeiso, isosorsimo, rantakukka ja ratamosarpio. | ||
| + | |||
| + | Järvellä on tavattu ainakin laulujoutsen, ruskosuohaukka, kuikka, sinisorsa ja telkkä. | ||
| + | |||
| + | Vuosina 1998 ja 2012 suoritettiin koekalastus, jonka perusteella runsaimmat lajit olivat särki ja ahven. Järvessä elää myös hauki, lahna, suutari, kiiski ja pasuri. Järvi on särkikalavoittoinen. Koekalastuksen perusteella järven ekologinen tila oli vuonna 2012 tyydyttävä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 12: | Rivi 24: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Teuronjärven Suojeluyhdistys ry. http://teuro.nettisivu.org, sekä www.facebook.com/Teuronjärven-suojeluyhdistys-ry | ||
Nykyinen versio 13. syyskuuta 2015 kello 18.42
Järvi
Nimi: Teuronjärvi
Järvinumero: 35.793.1.003
Vesistöalue: Teuronjärvenojan valuma-alue (35.793)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 131,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 7,95 km7 950 m <br />
Korkeustaso: 106,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-M%C3%A4kileo-ObsIMG-202408041048-66af32c893234.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa 5km Tuuloksen taajamasta etelään. Järvellä on kokoa 131,57ha ja sen suurin syvyys on 5m. Järven rantaviivan pituus on 7,9km ja valuma-alueen pinta-ala 27,8km². Valuma-alueella maatalouden osuus pinta-alasta on 19% ja asutuksen sekä soiden osuus yhteensä 8%. Valuma-alueen maaperä on moreenivaltainen. Teuronjärveen laskee Kataloistenjärvi sekä Hervonjärvi, vaikkakin vain pohjavesiyhteyden kautta. Teuronjärvi laskee Teuronjoen kautta Suolijärveen. Arvioitu viipymä järvessä on vain 2kk.
Nykytila ja suojelu
Järvi luokitellaan matalaksi ja pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on välttävä.
Järvellä on suoritettu vesistönäytteenottoja vuodesta 1973 lähtien. Vuoden 2011 tutkimuksessa vesi oli ruskean väristä ja humuksista. Vesi oli kohtalaisen sameaa. Vuoden 2012 tutkimuksissa humuksen määrä oli kasvanut ja sameus voimistunut. Kokonaisfosforinpitoisuus osoitti vuonna 2011 rehevöitymistä. Järveen liukenee runsaasti ravinteita, josta kertoo korkea rautapitoisuus.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Teuronjärvi on kaislatyypin vesistö. Järvellä kasvaa laajat kasvustot ilmaversoislajeja ja irtokellujia, kuten kilpukka. Rehevyyttä ilmentävät varsinkin tylppälehtivita ja haarapalpakko. Muita tavattavia ranta- ja vesikasvilajeja ovat mm. vesirutto, ruskoärviä, rantaluikka, myrkkykeiso, isosorsimo, rantakukka ja ratamosarpio.
Järvellä on tavattu ainakin laulujoutsen, ruskosuohaukka, kuikka, sinisorsa ja telkkä.
Vuosina 1998 ja 2012 suoritettiin koekalastus, jonka perusteella runsaimmat lajit olivat särki ja ahven. Järvessä elää myös hauki, lahna, suutari, kiiski ja pasuri. Järvi on särkikalavoittoinen. Koekalastuksen perusteella järven ekologinen tila oli vuonna 2012 tyydyttävä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Teuronjärven Suojeluyhdistys ry. http://teuro.nettisivu.org, sekä www.facebook.com/Teuronjärven-suojeluyhdistys-ry
