Ero sivun ”Tuomiojärvi (35.573.1.006)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Tuomiojärvi sijaitsee Aurejärven itäpuolella ja laskee vetensä Tuomarinojaa pitkin Aurejärven Pöykänselkään. Veden vaihtuvuus on suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa selvästi nopeampi. Laskennallinen keskiviipymä on noin 3 kuukautta. Valuma-alue on metsävaltainen. Osa valuma-alueesta on suomaastoa ja peltoa. Peruskartan mukaan järven rannoilla ei ole juuri loma-asutusta, ja myös haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 4 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 91 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Tuomiojärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978 ja 2000. | ||
| + | |||
| + | Tuomiojärven vesi on selvästi heikompilaatuista kuin siihen laskevan Vehkoslammen vesi. Tuomiojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa tai erittäin ruskeaa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, ja veden pH onkin varsin hapan. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Humusleima on voimakas. Veden sähkönjohtavuus on alueen järville tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta lievästi luonnontasoa suurempia jo 1970-luvulla. Myös uusimpien tulosten valossa Tuomiojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. | ||
| + | |||
| + | Tuomiojärven happitilanne on ollut talvisin tyydyttävää tasoa. Talvella 1978 pohjan lähellä todettiin happikato ja pohjan lähellä selviä merkkejä sisäisen kuormituksen käynnistymisestä. Ravinnepitoisuudet sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pohjan lähellä selvästi pintaveteen nähden. Talvella 2000 näytteenotto tehtiin selvästi aiemmin, ja pohjan lähellä happitilanne oli selvästi parempi. Hapen kuluminen on kuitenkin järvessä voimakasta runsaan humuksen määrän ja kohonneen rehevyystason takia. Happivaje oli siten myös talvella 2000 tuntuva koko vesipatsaassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 46 % ja pohjan lähellä 33 %. Kesällä 1978 happitilanne oli hyvä. Näytteenotto ajoittui keskikesään. | ||
| + | |||
| + | Tuomiojärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Lisäksi happitaloudessa on todettu lieviä häiriöitä. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 10.35
Järvi
Nimi: Tuomiojärvi
Järvinumero: 35.573.1.006
Vesistöalue: Aurejärven alue (35.573)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 31,63 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,16 km3 160 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Tuomiojärvi sijaitsee Aurejärven itäpuolella ja laskee vetensä Tuomarinojaa pitkin Aurejärven Pöykänselkään. Veden vaihtuvuus on suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa selvästi nopeampi. Laskennallinen keskiviipymä on noin 3 kuukautta. Valuma-alue on metsävaltainen. Osa valuma-alueesta on suomaastoa ja peltoa. Peruskartan mukaan järven rannoilla ei ole juuri loma-asutusta, ja myös haja-asutusta on valuma-alueella vain vähän.
Maksimisyvyys: 4 m
Veden keskiviipymä: 91 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Tuomiojärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978 ja 2000.
Tuomiojärven vesi on selvästi heikompilaatuista kuin siihen laskevan Vehkoslammen vesi. Tuomiojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa tai erittäin ruskeaa. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, ja veden pH onkin varsin hapan. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Humusleima on voimakas. Veden sähkönjohtavuus on alueen järville tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta.
Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta lievästi luonnontasoa suurempia jo 1970-luvulla. Myös uusimpien tulosten valossa Tuomiojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi.
Tuomiojärven happitilanne on ollut talvisin tyydyttävää tasoa. Talvella 1978 pohjan lähellä todettiin happikato ja pohjan lähellä selviä merkkejä sisäisen kuormituksen käynnistymisestä. Ravinnepitoisuudet sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pohjan lähellä selvästi pintaveteen nähden. Talvella 2000 näytteenotto tehtiin selvästi aiemmin, ja pohjan lähellä happitilanne oli selvästi parempi. Hapen kuluminen on kuitenkin järvessä voimakasta runsaan humuksen määrän ja kohonneen rehevyystason takia. Happivaje oli siten myös talvella 2000 tuntuva koko vesipatsaassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 46 % ja pohjan lähellä 33 %. Kesällä 1978 happitilanne oli hyvä. Näytteenotto ajoittui keskikesään.
Tuomiojärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Lisäksi happitaloudessa on todettu lieviä häiriöitä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
