Ero sivun ”Työläjärvi (35.593.1.013)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Työläjärvi sijaitsee Nopanperän kylän lounaispuolella ja laskee vetensä [[Karhejärvi (35.593.1.001)|Karhejärveen]]. [[Kyntöjärvi (35.593.1.015)|Kyntöjärven]] ja [[Haapalammi (35.593.1.014)|Haapalammin]] vedet laskevat Työläjärveen. Valuma-alue on pääosin suo- ja metsämaastoa, mutta jonkin verran valuma-alueella on myös peltoa. Haja-asutusta on valuma-alueella melko vähän. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 9,5 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 201 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Työläjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2004. | ||
| + | |||
| + | Työläjärven vesi oli kesällä 2004 lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Talvella 1990 väriluku oli hiukan pienempi ja humusleima alhaisempi. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivesien normaalilla tasolla. | ||
| + | |||
| + | Työläjärven rehevyystaso oli kesällä 2004 fosforipitoisuuden perusteella reheville vesille ominainen. Levän määrää kuvastavan klorofyllipitoisuuden perusteella Työläjärvi voitiin luokitella jopa ylireheväksi. Levälajiston valtalajina oli kesällä 2004 limalevät, jotka sisältävät muihin levälajeihin nähden runsaammin klorofylliä. Siitä huolimatta rehevyystaso oli voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Talvella 1990 ravinnetaso oli selvästi alhaisempi, ja sitä voitiin pitää jopa karuille vesille ominaisena. Kesä 2004 oli selvästi keskimääräistä runsassateisempi, minkä vuoksi järveen on voinut kohdistua normaalia runsaampaa hajakuormitusta. Joka tapauksessa tulosten perusteella rehevöitymiskehitys on ollut melko voimakas. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne oli sekä talvella 1990 että kesällä 2004 tyydyttävällä tasolla. Alkutalvella 1990 vähähappinen alue rajoittui vain aivan syvimpään vesikerrokseen, joskin lopputalvella tilanne on tästä jonkin verran heikentynyt. Sen sijaan kesällä 2004 koko alusvesi oli muodostunut hapettomaksi. Vesimassassa todettiin melko jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, ja pohjan läheinen vesikerros oli varsin viileää, mikä viittaa kevättäyskierron jääneen lyhytaikaiseksi. | ||
| + | |||
| + | Työläjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, luonnontasoa suurempi rehevyystaso sekä todetut happitalouden häiriöt. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.16
Järvi
Nimi: Työläjärvi
Järvinumero: 35.593.1.013
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 15,62 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,51 km2 510 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Työläjärvi sijaitsee Nopanperän kylän lounaispuolella ja laskee vetensä Karhejärveen. Kyntöjärven ja Haapalammin vedet laskevat Työläjärveen. Valuma-alue on pääosin suo- ja metsämaastoa, mutta jonkin verran valuma-alueella on myös peltoa. Haja-asutusta on valuma-alueella melko vähän.
Maksimisyvyys: 9,5 m
Veden keskiviipymä: 201 vrk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Työläjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2004.
Työläjärven vesi oli kesällä 2004 lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Talvella 1990 väriluku oli hiukan pienempi ja humusleima alhaisempi. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on järvivesien normaalilla tasolla.
Työläjärven rehevyystaso oli kesällä 2004 fosforipitoisuuden perusteella reheville vesille ominainen. Levän määrää kuvastavan klorofyllipitoisuuden perusteella Työläjärvi voitiin luokitella jopa ylireheväksi. Levälajiston valtalajina oli kesällä 2004 limalevät, jotka sisältävät muihin levälajeihin nähden runsaammin klorofylliä. Siitä huolimatta rehevyystaso oli voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Talvella 1990 ravinnetaso oli selvästi alhaisempi, ja sitä voitiin pitää jopa karuille vesille ominaisena. Kesä 2004 oli selvästi keskimääräistä runsassateisempi, minkä vuoksi järveen on voinut kohdistua normaalia runsaampaa hajakuormitusta. Joka tapauksessa tulosten perusteella rehevöitymiskehitys on ollut melko voimakas.
Happitilanne oli sekä talvella 1990 että kesällä 2004 tyydyttävällä tasolla. Alkutalvella 1990 vähähappinen alue rajoittui vain aivan syvimpään vesikerrokseen, joskin lopputalvella tilanne on tästä jonkin verran heikentynyt. Sen sijaan kesällä 2004 koko alusvesi oli muodostunut hapettomaksi. Vesimassassa todettiin melko jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, ja pohjan läheinen vesikerros oli varsin viileää, mikä viittaa kevättäyskierron jääneen lyhytaikaiseksi.
Työläjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, luonnontasoa suurempi rehevyystaso sekä todetut happitalouden häiriöt.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
