Ero sivun ”Virojärvi (35.592.1.014)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Virojärvi sijaitsee Koivistonkylän kylässä. Virojärvi laskee vetensä [[Karhelammi (35.592.1.011)|Karhelammin]] kautta Ruonanjokea ja Kylmäjokea pitkin [[Lavajärvi (35.592.1.001)|Lavajärven]] länsiosaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu pääosin metsästä ja suosta. Järven välittömässä läheisyydessä sekä pohjoispuolella on myös peltoa. Järven pienen tilavuuden ansiosta veden viipymä on varsin lyhyt, ja siten vedenlaatu voi vaihdella sää- ja virtaamaoloista riippuen voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 4,8 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 49 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Virojärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1999. | ||
| + | |||
| + | Virojärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella erittäin voimakas. Veden happamuustaso on hapahko ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on luonnontilaisille järvivesille ominainen. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuuden perusteella Virojärvi voitiin luokitella erittäin reheväksi, joskin erittäin rehevien vesien raja-arvo (50 µg/l) ylittyi vain hiukan. Pohjan lähellä fosforipitoisuus oli kaksinkertainen pintaveteen nähden sisäisen kuormituksen takia. Myös typpeä oli vapautunut sedimentistä hapettomien olosuhteiden seurauksena. Happitilanne oli erittäin huono, sillä syvimmät vesikerrokset olivat täysin hapettomat ja pintavesikin oli muodostunut lähes hapettomaksi. Pohjan läheisissä vesikerroksissa todettiin voimakas rikkivedyn haju. | ||
| + | |||
| + | Virojärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät voimakas humusleima, erittäin korkea ravinnetaso sekä talvella 1999 todettu voimakas happitalouden häiriö. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 09.04
Järvi
Nimi: Virojärvi
Järvinumero: 35.592.1.014
Vesistöalue: Lavajärven alue (35.592)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 3,74 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,75 km750 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Virojärvi sijaitsee Koivistonkylän kylässä. Virojärvi laskee vetensä Karhelammin kautta Ruonanjokea ja Kylmäjokea pitkin Lavajärven länsiosaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu pääosin metsästä ja suosta. Järven välittömässä läheisyydessä sekä pohjoispuolella on myös peltoa. Järven pienen tilavuuden ansiosta veden viipymä on varsin lyhyt, ja siten vedenlaatu voi vaihdella sää- ja virtaamaoloista riippuen voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä.
Maksimisyvyys: 4,8 m
Veden keskiviipymä: 49 vrk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Virojärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1999.
Virojärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella erittäin voimakas. Veden happamuustaso on hapahko ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on luonnontilaisille järvivesille ominainen.
Ravinnetaso oli voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuuden perusteella Virojärvi voitiin luokitella erittäin reheväksi, joskin erittäin rehevien vesien raja-arvo (50 µg/l) ylittyi vain hiukan. Pohjan lähellä fosforipitoisuus oli kaksinkertainen pintaveteen nähden sisäisen kuormituksen takia. Myös typpeä oli vapautunut sedimentistä hapettomien olosuhteiden seurauksena. Happitilanne oli erittäin huono, sillä syvimmät vesikerrokset olivat täysin hapettomat ja pintavesikin oli muodostunut lähes hapettomaksi. Pohjan läheisissä vesikerroksissa todettiin voimakas rikkivedyn haju.
Virojärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät voimakas humusleima, erittäin korkea ravinnetaso sekä talvella 1999 todettu voimakas happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
