Ero sivun ”Vähä-Ruhmas (14.944.1.005)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Vähä-Ruhmas on pieni järvi, josta on yhteys viereiseen Johdasjärveen pienen Myllyojan kautta. Vähä-Ruhmaalla on kaksi saarta, Keskisaari ja Kupparinsaari, joiden yhteispinta-ala on 0,6 hehtaaria. Vähä-Ruhmaasta on myös yhteys läheiseen Tuohilampeen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Järvi on ollut kirkasvetinen ja vesikasvillisuutta on ollut vain vähä. Vuosien saatossa järven vesi on kuitenkin samentunut ja vesikasvillisuus vallannut alaa. Järven rehevöitymistä on edesauttanut järven mataluus. Järven ympärillä on harrastettu ja harrastetaan pienessä mittakaavassa maanviljelyä. Maatalous ja mökkiasutus ovat luultavasti osaltaan vaikuttaneet järven rehevöitymiseen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 15. elokuuta 2013 kello 19.12
Järvi
Nimi: Vähä-Ruhmas
Järvinumero: 14.944.1.005
Vesistöalue: Johdasjärven valuma-alue (14.944)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 38,67 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,56 km4 560 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähä-Ruhmas on pieni järvi, josta on yhteys viereiseen Johdasjärveen pienen Myllyojan kautta. Vähä-Ruhmaalla on kaksi saarta, Keskisaari ja Kupparinsaari, joiden yhteispinta-ala on 0,6 hehtaaria. Vähä-Ruhmaasta on myös yhteys läheiseen Tuohilampeen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on ollut kirkasvetinen ja vesikasvillisuutta on ollut vain vähä. Vuosien saatossa järven vesi on kuitenkin samentunut ja vesikasvillisuus vallannut alaa. Järven rehevöitymistä on edesauttanut järven mataluus. Järven ympärillä on harrastettu ja harrastetaan pienessä mittakaavassa maanviljelyä. Maatalous ja mökkiasutus ovat luultavasti osaltaan vaikuttaneet järven rehevöitymiseen.
