Ero sivun ”Ei nimeä (57.017.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | Ruukissa toimi tiilitehdas vuosina 1903-1963. Järven paikalla toimi sen savenottopaikka vuosikymmenten ajan. Savi kuljetettiin työmaarataa pitkin enimmillään noin kilometrin matka tehtaalle. Saven seassa oli runsaasti kiviä ja ensimäinen työvaihe oli kivien poisto ja saven sekoittaminen tasalaatuiseksi. Työ savimontulla oli raskasta | + | Ruukissa toimi tiilitehdas vuosina 1903-1963. Järven paikalla toimi sen savenottopaikka vuosikymmenten ajan. Savi kuljetettiin työmaarataa pitkin enimmillään noin kilometrin matka tehtaalle. Saven seassa oli runsaasti kiviä ja ensimäinen työvaihe tehtaalla oli kivien poisto ja saven sekoittaminen tasalaatuiseksi. Työ savimontulla oli raskasta ja likaista lapiohommaa. Järven tyyntä pintaa katsoessa on vaikea kuvitella järveä ilman vettä ja miesjoukkoa lapioimassa vetistä savea työmaaradan vaunuun. |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 30. syyskuuta 2018 kello 09.53
Järvi
Nimi: Ei nimeä
Järvinumero: 57.017.1.002
Vesistöalue: Hanhiojan valuma-alue (57.017)
Päävesistö: Siikajoki (57)
Perustiedot
Pinta-ala: 3,39 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,8 km800 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Siikajoki
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Tämä nimetön järvi sijaitsee Siikajoen kunnassa, Ruukin taajamasta kilometri itään. Järvi on 300 metriä pitkä ja reilut 100 metriä leveä. Se on syntynyt tiilitehtaan savenottokuoppaan savenoton loputtua. Järveen ei laske, eikä siitä lähde ojia.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Syyskuussa 2018 järvellä oli joutsenia ja sinisorsia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, vaikka se sijaitsee lähellä Ruukin taajamaa.
Tarut ja tositarinat
Ruukissa toimi tiilitehdas vuosina 1903-1963. Järven paikalla toimi sen savenottopaikka vuosikymmenten ajan. Savi kuljetettiin työmaarataa pitkin enimmillään noin kilometrin matka tehtaalle. Saven seassa oli runsaasti kiviä ja ensimäinen työvaihe tehtaalla oli kivien poisto ja saven sekoittaminen tasalaatuiseksi. Työ savimontulla oli raskasta ja likaista lapiohommaa. Järven tyyntä pintaa katsoessa on vaikea kuvitella järveä ilman vettä ja miesjoukkoa lapioimassa vetistä savea työmaaradan vaunuun.
