Ero sivun ”Keskimmäinen (04.692.1.001)” versioiden välillä
(Lisätty linkki tarinakarttaan) |
(Lähteet ja Aiheesta muualla eri luvuiksi) |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
+ | |||
+ | ==Lähteet== | ||
+ | <references/> | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [https://arcg.is/15jLO01 Keskimmäisen lintujärvi: elinympäristöjen pitkäaikainen kehitys ja kunnostustoimet] (ely.maps.arcgis.com) | * [https://arcg.is/15jLO01 Keskimmäisen lintujärvi: elinympäristöjen pitkäaikainen kehitys ja kunnostustoimet] (ely.maps.arcgis.com) | ||
− |
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2019 kello 13.40
Järvi
Nimi: Keskimmäinen
Järvinumero: 04.692.1.001
Vesistöalue: Leppäjoen - Vianjoen valuma-alue (04.692)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 25,24 ha
Syvyys: 1,7 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,37 km4 370 m <br />
Korkeustaso: 81,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio, Tuusniemi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Keskimmäisen pinta-ala on rantojen kosteikot mukaan laskien 46 ha, avovettä on vain noin 15 ha. Keskimmäinen on yksi Pohjois-Savon merkittävimmistä lintujärvistä.
Nykytila ja suojelu
Keskimmäinen on rehevä järvi. Se on luonnonsuojelualue, EU:n Natura-verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva järvi.[1][2] Keskimmäistä on myös kunnostettu entistäkin paremmaksi lintujärveksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Keskimmäisellä pesii useita Pohjois-Savossa uhanalaisia ja harvinaisia lintuja. Lisäksi Keskimmäisen alueella on suuri merkitys muutonaikaisena kurkien, hanhien ja petolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkana.
Pesivään linnustoon kuuluvat muun muassa sääksi, kaulushaikara, punasotka, luhtahuitti sekä lukuisat muut sorsat ja kahlaajat. Keskimmäisen lintutorni on mainio paikka muutonseurantaan keväisin ja syksyisin, koska lintujen muuttoreitit kulkevat alueen yllä ja usein ne myös pysähtyvät alueella muuton aikana.[3]
Keskimmäiseltä on löydetty noin 130 kasvilajia, joiden joukossa on myös Pohjois-Savolle uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.[4]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Keskimmäisen ympärillä on laajahkoja peltoaukeita, itse järvi on luonnonsuojelualuetta.
Tarut ja tositarinat
Lähteet
- ↑ Keskimmäisen lintutorni Kuopio.fi
- ↑ Keskimmäisen lintujärvi turisti-info.fi
- ↑ Riistaveden Keskimmäinen lintuyhdistyskuikka.net
- ↑ Lintutornit - Kuopion kaupunki Kuopio.fi
Aiheesta muualla
- Keskimmäisen lintujärvi: elinympäristöjen pitkäaikainen kehitys ja kunnostustoimet (ely.maps.arcgis.com)