Ero sivun ”Märkiö (23.093.1.009)” versioiden välillä
(Hyvinkään ympäristöterveydenhuolto siirsi sivun Märkiö (23.093.1.009) uudelle nimelle Märkiö (23.093.1.009)/Kiljavan leirikeskus) |
(mm. kuolleet linkit pois) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | |
| + | |||
| + | ==Järvi ympäristöineen== | ||
| + | Märkiö on Hyvinkään lounaisosassa, Hangonväylän eteläpuolella, sijaitseva matala ja pääasiassa niukkatuottoinen järvi. Syvyyttä järvellä on enimmillään vain noin 1,6 m, pinta-ala on 37 ha ja järvellä on kaksi yhteispinta-alaltaan 0,76 ha kokoista saarta. Märkiö saa vetensä pohjoispuolella olevista suo-ojista ja järven lounaisosasta vedet laskevat [[Vihtilammi (23.093.1.008)|Vihtilammiin]]. Vihtilammin säännöstely vaikuttaa Märkiön vedenpinnan korkeuteen. | ||
| + | |||
| + | Märkiön noin 125 hehtaarin kokoinen valuma-alue koostuu metsäpeitteisestä suosta, pohjoispuolella olevasta moreeniharjanteesta ja eteläpuolella olevasta delta-muodostumasta. Märkiö kuuluu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Sääksjärven Natura 2000 -alueeseen] ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelma-alueeseen. Järven rannalla on kaksi leirikeskusta. | ||
| + | |||
| + | ==Vedenlaatu== | ||
| + | Märkiön vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen Märkiön vedenlaatua on tutkittu jonkin verran 1970-luvun lopusta lähtien. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään [[Märkiö (23.093.1.009)/Märkiön keskiosa|Märkiön keskiosa]], on järven kahden saaren välissä. Syvyyttä havaintopaikalla on metrin verran. | ||
| + | |||
| + | Märkiön vesi on kirkasta, sameusarvot ovat vaihdelleet 0,9–2,1 FNU välillä. Näkösyvyyttä on ollut aina pohjaan asti. Vuosina 2005 ja 2008 vesi on ollut selvästi humuksen värittämää (väriluku 120–250 mg Pt/l). Tämän jälkeen humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut matala, vaihdellen 25–50 mg Pt/l välillä, joka on vain lievästi ruskeiden vesien tasolla. Ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat olleet karulle tai lievästi rehevälle järvelle tyypillisiä. | ||
| + | |||
| + | Kesäisin happitilanne on ollut hyvä. Happipitoisuus on ollut vähintään 9 mg/l ja hapen ylikyllästystä on esiintynyt kertoen korkeasta perustuotannosta. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin lämpötilakerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut heikko. Vuosina 2005 ja 2011 happipitoisuus on ollut vain noin 1 mg/l tasolla. Myös ennen seurantaohjelmaa happitilanne on ollut heikko lopputalvisin. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana. Märkiössä on ajoittain esiintynyt runsasta makrofyyttikasvustoa, joka hajotessaan voi kuluttaa hapen loppuun vesitilavuudeltaan pienestä järvestä. | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=240px heights=140px perrow=2> | ||
| + | Tiedosto:2017M-O2.jpg|Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8–9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. | ||
| + | Tiedosto:2017M-chl.jpg|Klorofylli-a kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä ja sen avulla arvioidaan siten vesistön rehevyyttä. Lievästi rehevissä järvissä klorofylli-a-pitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:2017M-P.jpg|Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:2017M-vari.jpg|Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | ==Vesiluonto== | ||
| + | ===Kasviplankton=== | ||
| + | Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti kolmen vuoden välein. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut matala, noin 1 mg/l, mikä on karun tai lievästi rehevän järven tasoa. Haitallisia sinileviä ei ole ollut juurikaan. | ||
| + | |||
| + | ===Vesikasvit=== | ||
| + | [[Tiedosto:Markio Uposlehtinen.gif|thumb|240px|Ajoittain runsaana esiintyvää uposlehtistä kasvillisuutta kuvattuna Nurmijärven kunnan leirikeskuksen rannalla 6.8.2014.]] | ||
| + | Märkiössä on ajoittain havaittu laajoja uposlehtisten kasvien esiintymiä. | ||
| + | |||
| + | ==Järven yhteisöt== | ||
| + | Alueella toimii Vihtilammin ja Märkiöjärven luonnonsuojeluyhdistys ry ja Kytöjärven osakaskunta. | ||
| + | |||
| + | ==Reitit ja paikat== | ||
| + | Järven pohjoisrannalla Hangonväylän tuntumassa on Nurmijärven kunnan leirikeskus<ref>[https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/lasten-nuorten-ja-perheiden-palvelut/nuorena-nurmijarvella/tilavaraukset-ja-hinnasto/markion-leirikeskus/ Märkiön leirikeskus]</ref> ja itärannalla Kiljavan kurssi- ja leirikeskus.<ref>[http://www.partiokampat.fi/kiljava/ Kiljavan kurssi- ja leirikeskus]</ref> Hangonväylän levähdyspaikalla on [https://www.facebook.com/pages/M%C3%A4rki%C3%B6n-Grilli/432769343410658 Märkiön Grilli]. | ||
| + | |||
| + | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | <references/> | ||
| + | |||
| + | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seuranta Järvi-meriwikissä]] | ||
| + | *[http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään karttapalvelu] | ||
Nykyinen versio 29. toukokuuta 2021 kello 12.28
Järvi
Nimi: Märkiö
Järvinumero: 23.093.1.009
Vesistöalue: Vihtijärven valuma-alue (23.093)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 36,5 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,65 km3 650 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ympäristöineen
Märkiö on Hyvinkään lounaisosassa, Hangonväylän eteläpuolella, sijaitseva matala ja pääasiassa niukkatuottoinen järvi. Syvyyttä järvellä on enimmillään vain noin 1,6 m, pinta-ala on 37 ha ja järvellä on kaksi yhteispinta-alaltaan 0,76 ha kokoista saarta. Märkiö saa vetensä pohjoispuolella olevista suo-ojista ja järven lounaisosasta vedet laskevat Vihtilammiin. Vihtilammin säännöstely vaikuttaa Märkiön vedenpinnan korkeuteen.
Märkiön noin 125 hehtaarin kokoinen valuma-alue koostuu metsäpeitteisestä suosta, pohjoispuolella olevasta moreeniharjanteesta ja eteläpuolella olevasta delta-muodostumasta. Märkiö kuuluu Sääksjärven Natura 2000 -alueeseen ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelma-alueeseen. Järven rannalla on kaksi leirikeskusta.
Vedenlaatu
Märkiön vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen Märkiön vedenlaatua on tutkittu jonkin verran 1970-luvun lopusta lähtien. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Märkiön keskiosa, on järven kahden saaren välissä. Syvyyttä havaintopaikalla on metrin verran.
Märkiön vesi on kirkasta, sameusarvot ovat vaihdelleet 0,9–2,1 FNU välillä. Näkösyvyyttä on ollut aina pohjaan asti. Vuosina 2005 ja 2008 vesi on ollut selvästi humuksen värittämää (väriluku 120–250 mg Pt/l). Tämän jälkeen humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut matala, vaihdellen 25–50 mg Pt/l välillä, joka on vain lievästi ruskeiden vesien tasolla. Ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet ovat olleet karulle tai lievästi rehevälle järvelle tyypillisiä.
Kesäisin happitilanne on ollut hyvä. Happipitoisuus on ollut vähintään 9 mg/l ja hapen ylikyllästystä on esiintynyt kertoen korkeasta perustuotannosta. Mataluuden takia vesipatsaaseen ei synny kesäisin lämpötilakerrostuneisuutta, joka rajoittaisi pohjanläheiseen veteen kulkeutuvan hapen määrää. Talvisin happitilanne on ollut heikko. Vuosina 2005 ja 2011 happipitoisuus on ollut vain noin 1 mg/l tasolla. Myös ennen seurantaohjelmaa happitilanne on ollut heikko lopputalvisin. Talvella jää rajoittaa happivarantojen täydentymistä ilmakehästä liukenemalla ja jos järvessä hapenkulutus on nopeaa, happitilanne heikentyy talven aikana. Märkiössä on ajoittain esiintynyt runsasta makrofyyttikasvustoa, joka hajotessaan voi kuluttaa hapen loppuun vesitilavuudeltaan pienestä järvestä.
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8–9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Klorofylli-a kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä ja sen avulla arvioidaan siten vesistön rehevyyttä. Lievästi rehevissä järvissä klorofylli-a-pitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.
Vesiluonto
Kasviplankton
Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti kolmen vuoden välein. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut matala, noin 1 mg/l, mikä on karun tai lievästi rehevän järven tasoa. Haitallisia sinileviä ei ole ollut juurikaan.
Vesikasvit
Märkiössä on ajoittain havaittu laajoja uposlehtisten kasvien esiintymiä.
Järven yhteisöt
Alueella toimii Vihtilammin ja Märkiöjärven luonnonsuojeluyhdistys ry ja Kytöjärven osakaskunta.
Reitit ja paikat
Järven pohjoisrannalla Hangonväylän tuntumassa on Nurmijärven kunnan leirikeskus[1] ja itärannalla Kiljavan kurssi- ja leirikeskus.[2] Hangonväylän levähdyspaikalla on Märkiön Grilli.
